Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Uni

Uni on tärkeää mielelle ja keholle, eikä siitä kannata tinkiä. Etkö saa nukuttua? Miten piristyä, jos väsyttää 24/7?

Kehittyminen, kasvaminen ja liikunnasta palautuminen edellyttävät riittävää nukkumista ja lepäämistä. Tarvitset unta noin 8−10 tuntia joka yö. Uni korjaa päivän rasituksia ja auttaa sinua jaksamaan arjessa. Liian lyhyt tai katkonainen yöuni heikentää muistamista sekä uuden tiedon ja taitojen oppimista, on sitten kyse opiskelusta tai harrastuksista. Kun nukkuu hyvin, voi hyvin.

Nuorena nukahtaa aiempaa myöhemmin ja uni kevenee hormonien vuoksi. Se yhdessä aikaisten kouluaamujen saattaa väsyttää päivällä ja saada kaipaamaan päiväunia. Unen tarve on yksilöllinen, eli jotkut tarvitsevat enemmän unta kuin toiset. Se vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan. Stressin tai sairauden aikana ja jälkeen unen tarve voi kasvaa väliaikaisesti. Kun keho on saanut riittävästi lepoa, normaali määrä unta riittää taas virkistämään.

Jos sinua väsyttää jatkuvasti, se ei ole merkki laiskuudesta. Luultavasti olet vain nukkunut liian vähän. Jo tunnin nipistys yöunista voi saada olosi tokkuraiseksi. Lue, miten saada enemmän unta.

On hyvä mennä nukkumaan aina mahdollisimman samoihin aikoihin ja rauhoittaa myöhäinen ilta piristävältä tekemiseltä, kuten urheilulta tai jänniltä sarjoilta. Liikunta parantaa unenlaatua, mutta treeni kannattaa tehdä viimeistään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Kofeiini voi lykätä nukahtamista. Jos juot kahvia tai energiajuomia, yritä ajoittaa niiden juominen päivän alkupuolelle. Jos uni ei meinaa tulla, myös puhelin voi olla syyllinen. Säädä näytön kirkkaus pienemmälle, hyödynnä puhelimen sinistä valoa vähentävää yötilaa ja vältä somen selaamista myöhään illalla.

Tuuleta huone viileäksi ja rauhoitu esimerkiksi lueskelemalla kirjaa tai lehteä ennen nukkumaanmenoa. Lue myös muista tavoista, joilla rentouttaa keho ja mieli.

Jos unen tarve on jatkuvasti suuri, eli tuntuu, etteivät 10–12 tunninkaan yöunet piristä, asiaa kannattaa pohtia. Esimerkiksi anemia tai masennus voi aiheuttaa väsymystä. Jos unen tarve on pysyvästi suuri ja olo tuntuu väsyneeltä pitkistä unista huolimatta, kannattaa jutella asiasta terveydenhoitajalle tai lääkärille.

Et voi nukkua liikaa. Erityisen pitkien yöunien jälkeen olo saattaa olla jonkin aikaa kummallinen, mutta se on vaaratonta ja johtuu todennäköisesti kehon kuivumisesta tai lihasten jumittamisesta pitkän paikallaan olemisen vuoksi.

Unettomuutta ja uniongelmia on kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää. Apteekista ilman reseptiä saatava melatoniini säätelee sisäistä kelloamme, eli se voi helpottaa nukahtamista esimerkiksi, jos kärsii aikaerosta. Jos haluat hoitaa unettomuutta melatoniinilla, kokeile ensin rauhoittaa nukkumisympäristö esimerkiksi viilentämällä ja pimentämällä makuuhuone.

Kaikki näkevät joskus painajaisia. Pahoja unia aiheuttavat usein mieltä askarruttavat asiat tai fyysiset vaivat, kuten kuume. Painajainen voi johtua myös koulustressistä tai pelottavasta elokuvasta. Jos painajaiset ovat toistuvia ja häiritsevät öitä merkittävästi, juttele asiasta läheiselle tai esimerkiksi koulukuraattorille.

Unihalvaus on tila, jossa aivot eivät herätessä ole kytkeneet unen lihashalvausta pois päältä. Ymmärrys ympäristöstä palautuu unesta, mutta lihakset eivät liiku. Tilanne voi tuntua ahdistavalta, mutta kohtaus menee aina ohi itsestään eikä yleensä kestä muutamaa kymmentä sekuntia pidempään.

Uni