Varjotyttö6.1.2020 11:29
1/1
Ystäviä kaivataan, mutta onko se ok?

Hei. Olen aina ollut tällänen introvertti, joka ei omista juurikaan kavereita ystävistä puhumattakaan.. No nyt olen sitten siinä tilanteessa, että olen kaikki kaverini menettänyt, mutta poikaystävä minulla on.
Välillä yksinäisyyttä kokiessani alan miettimään, onko se Okei, että olen ahdistunut ja yksinäinen, vaikka minulla kuitenkin on perhe ja poikaystäväkin.
Yksi unelmistani kauan aikaa onkin ollut ystävien löytäminen: mielellään, vaikka porukkaan pääseminen, sielunsiskon tai parhaan ystävän löytäminen. Mutta niitä ystäviä ei vaan tunnu löytyvän, vaikka niitä olen kuinka yrittänyt itselleni löytää/haalia.

Olen myös huomannut itsessäni sen, että masennuksen ja ahdistuksen oireet palaavat todella monin kertaisena ja pahoina aina, kun olen yksin, erityisesti, jos olen kokonaan yksin jollain hetkellä. Viikonloppu ja lomat ovatkin minulle siis kaikista pahinta aikaa... Välillä tuntuu, että haluaisin vain kuolla pois, mutta sitten dktn ja kaiken kokeneena ajattelen, että joo kuolla tahdon, mutta en minä sitä kuitenkaan tahdo, koska en halua luopua perheestä ja muista tärkeistä. Tai lähteä heidän luotaan. En halua tehdä niin.