Oon koko elämäni ajan ollut luonteeltani aika ujo. Kyllä mulla kavereita on eikä se oo iso ongelma puhua pienessä porukassa tuttujen ihmisten kanssa, mutta luokassa kovaan ääneen puhuminen (puhun nyt viittaamisesta spontaanisti tunneilla, en esitelmistä) on aina ollut mulle jotenkin haastavaa, varsinkin jos aihe mistä puhutaan on mulle täysin uusi ja tuntematon.
Mut asia mitä oon aina vihannut on se kuinka opettajan pitää aina huomautella asiasta :) oon alottanut nyt uudessa koulussa (lukion jälkeen) ja tänään meiän piti käydä jotain keskustelua englanniks jostain aiheesta mistä mulla ei oikeesti oo ees kauheesti sanomista/kokemusta. Sitte ku siel luokassa on muutama jotain nelikymppistä oppilasta jotka on ollut jo työelämässä tyyliin yhtä pitkään ku mä oon elänyt, alko kommentoimaan koko ryhmän edessä että kuinka etenkään Chomisa ei oo sanonut vielä sanaakaan että kannattais nyt vähän olla aktiivisempi :))

ensinnäkin olin jo sanonut yhen jutun ja toiseksi en ymmärrä miks pitää nelikymppisenä miehenä hyökätä alle 20-vuotiaaseen tyttöön joka on just vastikään valmistunut lukiosta ja vieläpä koko vitun luokan edessä. Eiks se oo ihan ilmiselvää että syy miks en ollut yhtä aktiivinen kuin muut, on se että OLEN UJO?? Meiän piti puhua englanniks ja se ei oo mun äidinkieli??? Sitäpaitsi en oo ainoo kuka ei puhunut paljoo, oli siellä pari muutakin ujoo ketkä ei kauheesti osallistunu

Niiku joo, mä ymmärrän pointin että yritetään saada kaikki osallistumaan mutta loppujen lopuksi sä et ole opettaja, niin miten se sun persettäs kutittaa onko joku toinen oppilas aktiivinen vai ei kun se ei vaikuta sun arvosanaan millään tapaa???? Siis jotkut muut ujot kanssa varmaa älyy sen tunteen ku joku (yleensä ope) tolleen luokan edessä kritisoi sua sit sä vaan yrität pidätellä kyyneliä :D niiku en ees tiiä miks multa meinaa tulla itku vaikka toi ei ees oo niin kamalaa sinänsä mut ARGHHHHH

en tiiä älyskö kukaan mitään tästä mut oli vaan pakko avautua ku tuli ihan paska fiilis ton tunnin jälkeen