Oon 17 vuotias lukiolaistyttö ja kärsin yksinäisyydestä. Mulla oli yläasteella suht paljon kavereita ja muutama pitkä aikasempi hyvä ystävä joiden kanssa tuli vietettyä aikaa melkein joka päivä.
Kaikki mun kaverit ja ystävät meni amikseen ja mä menin lukioon. Lukiosta en oo saanu uusia ystäviä ollenkaan koska pieni paikkakunta ja tiesin tosi monen jo entuudestaan ja niitä ketä en tunne on jo kaveriporukka eikä uusia huolita mukaan.
Lukion alussa hengasin vielä vapaa-ajalla vanhojen kavereiden kanssa, mutta pikkuhiljaa tapaamiset vaan väheni ja mua alettiin jättää porukasta ulos, eikä mua loppujen lopuksi enää kutsuttu mihinkään mukaan.
Aina jos kysyn ”kavereilta” että voidaanko nähdä niin saan aina vastaukseksi tyyliin ”en jaksa” tai ”kattellaan” mutta silti päivittelee sosiaaliseen mediaan kuvia kun ovat muiden ystävien seurassa :(
Oon yrittäny pitää pääni pystyssä ja uskotellut itselleni että pärjään yksin enkä tarvitse ihmisiä elämääni keitä ei näköjään edes kiinnosta mun olemassa olo. Kuitenkin vietettyäni vapun ja 17v synttärit yksin huoneessani eikä kukaan ole soittanut tai kysynyt mitä aijon tehdä, tajusin kuinka pahalta yksinäisyys oikeasti tuntuu. Mitä järkeä on edes elää jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa kaikki elämän hienot hetket.
Olen alkanut tosissani miettimään mikä helvetti mussa on vikana ku ei seura kelpaa vaikka olen kaikille ihmisille todella ystävällinen, luotettava, tulen muutenkin toimeen kaikkien kanssa, olen huumorintajuinen tai ainakin saan ihmiset nauramaan jutuilleni,en valita turhista asioista, olen normaalipainoinen ja kaunis.
Halusin kai vaan saada vertaistukea ja purkaa tunteitani jonnekkin, kun ei muuten ole ketään kenelle puhua. En hae sääliä koska sillä en tee yhtään mitään. Kai mä sit vaan oon tällänen hylkiö kenen tarkotus on pysyy poissa muitten jaloista.
Mitä tässä tilanteessa pitäis tehdä? Pitäiskö mun vaa väkisin yrittää tunkee itteeni ihmisten seuraan vai pistää itestäni nettii joku seuranhaku profiili etten joudu elämään koko elämääni yksin neljän seinän sisällä??
Toivon vaan että saisin edes yhden kaverin joka aidosti välittää. Olis joku kenen kanssa suunnitella yhteistä tekemistä, bileitä, mennä shoppailemaan, juoruilla yms. 😐