en tiiä mitä yritän saavuttaa tällä mut pakko vaan avautua johonkin.

mulla ei käytännössä ole yhtäkään oikeaa kaveria ja tää asia vaivaa mua paljon. On muutama sellanen tuttu keille puhun netissä mut en laske niitä kavereiks koska en esimerkiks tapaa niitä oikeassa elämässä. tapasin netin kautta yhen ihmisen jota näin useinkin ja meistä tuli parhaita kavereita mut hän löys uusia kavereita eikä enää juurikaan olla väleissä.

oon jo täysikänen ja kaikki tutut asuu kaukana, opiskeluiden takia aikoinaan muutin kauemmas mutta en saanut koulusta kavereita. työkavereiden kanssa en oo tekemisissä töiden ulkopuolella.
harrastuksia ei ole eikä oikein ole aikaa/kiinnostusta edes alottaa mitään kun en niistäkään oo ikinä saanu kavereita edes kouluaikoina. yläasteellakin mulla oli vaan muutama kaveri joista juttelen enää yhdelle netin välityksellä.

kaipaisin parisuhdettakin mut en oo sellanen ihminen joka ettis seuraa esim tinderistä enkä sinne uskaltais mennäkään kun tykkään naisista/non-binary mut oon käytännössä vielä kaapissa enkä halua et kukaan tuttu sais vielä tietää ihan henkilökohtaisten syiden takia. tästäkin asiasta tietää siis vaan muutama nettikaveri. en oikein keksi muutakaan vaihtoehtoa miten löytäis seuraa kun ei ole niitä kavereita joiden kautta mahdollisesti vois tavata joten tuntuu että tuun olee ikuisesti yksin.

en nyt oleta et saan mitää ratkaisua täältä mut esim vertaistuki olis kivaa + ehkä nyt vähän helpottaa kun sain avauduttua johonkin tästä