jos mä pääsisin pois täältä mun mielen vankilasta, tästä oravanpyörästä joka vaan jatkuu ja jatkuu, päivästä toiseen, siitä surusta ja epävarmuudesta joka yrittää paeta sisältäni kyynelten ja raivon kautta, ehkä mä sitten uskaltaisin vihdoin rakastaa, tehdä jotain hullua, tanssia vaikka joku ehkä näkisi ja unelmoida muustakin kun siitä että jaksaisin huomennakin herätä. jos se yksi aamu olisikin erilainen ja mä olisin taas kokonainen.