Nyt tulee pitkä viesti, mutta auttakaa jos vain mahdollista. Elikkä siis olen ylä asteella ja syksyllä vähän päälle vuosi sitten 7 lk:lla aloin puhuu tän yhen pojankaa snäpissä joka on samassa koulussa mun kanssa ja puhuttii aika paljon noin puoli vuotta eikä koulussa edes moikattu tai mitään en siis puhun f2f sille ollenkaan. No sitten vähän ennen kesälomaa hän oli mökillä kaverinsa kanssa ja puhuttiin ekaa kertaa puhelimessa. Puhuin heidän kanssa koko sen ajan kun he siellä mökillä oli. Sitte juhannus tuli ja he oli palannu mökiltä takasi turkuu ja menin heidän kaa ja niide parin muun kaverinkanssa ulos ja sitte kaikki vakava alko siitä illasta. Sitte alettii olee enemmä ulkona ja kesälomalla sain eka pusunki siltä :3 ja sitte alettii tekee muutaki ja kesä oli ihanaa tutustuin myös hänen läheiseen kaveriporukkaan jotka kaikki poikia ja oon nykyää tosi läheine niidenkanssa yksiä mun parhaita ystäviä. Sitte koulu alko ja hommat alko hiipumaa ja päätettii olla vaa ystäviä mutta läheisiä sellasia. Sitte hänellä alko tulla juttua yhe toise mimminkaa meiä koulust, mutta se loppu lyhyeen ku poika tajus edellee olevansa ihastunu muhun ja kertoki asiasta mulle ja mä myönsin mun tunteet sille. Sitte vasta tää homma meni siihe pisteesee että suurin osa ties että meillä oli juttua ja sitte jopa menetettii neitsyytemme toisillemme ja ei jääny vaa yhteen kertaa. Ongelma on se että poika ei vissiin halua suhdetta niin on hän sanonut ja syy on että ei halua draamaa jos erottaisiin. Mä taas haluaisn suhteen mutta en kehtaa sanoa asiaa koska olen varma että häntä alkaisi ahdistaa ja luultavasti jättäisi mut tai lopettais tä jutu. Pahinta on että tää ”juttu” ei oo pelkkää seksiä vaa oikeesti välitetään toisistamme hän aidosti välittää musta hän on sanonut ja näyttänut sen mutta silti ahistaa se ajatus että hän on mulle kuin poika ystävä mutta silti vapaa niin periaatteessahan hön voisi iskeä muita tyttöjä. Hän ei kyllä sitä tee olemme sen verran läheisiä että tiedän tasan tarkkaan milloin hän valehtelee ja milloin ei. Mutta näistä syistä että emme ole yhdessä olen koko ajan mustasukkainen vaikka tiedän että olen hänen ainoa. Mutta mä haluaisin sen suhteen mutta hän ei ja jos menettäisim hänet se olis mulle oikeesti liian paha mä en kestä ees ajatusta siitä et se ihmine katois kaike tä jalkee mun elämästä koska en pystyis enää olla ”vaan” kavereita. Ja oisko jotai vinkkejä mite saisin sen ajattelee positiivisemmi parisuhteista. Apua mitä pitäis tehä😩