Mä en jaksa nousta sängyltä, jos joku puhuu mulle niin mumisen vaan jotain kun en jaksa puhua. Veikkaan että tää johtuu huonosta yöunesta ja siitä, etten oo syöny muuta ku leivän ja maissia. Tähänkö mun elämä on menossa, en huolehdi omasta hyvinvoinnista ollenkaan. Enkä oo jaksanu hampaitakaan pestä päiviin.
Ja kaikki vaan toitottaa että pitää jaksaa tehä kaikkia arkisia asioita että saisit mielialan kohennettua, mut tässä ollaan, en muistakaan millon viimeksi kunnolla urheilin.
Että juuuu, en mä haluu näin loppuelämää viettää, mutta eipä kukaan yritäkään auttaa mua asian kanssa. Yksin pitäis jostain voimia saada