Mooi.. Tääl on 16v tamperelainen tyttö, mullon elämäs kaikki tosi hyvin: oon lukios, hyvä perhe, terveys kohallaa yms.. Mut puol vuotta sitte täydellinen suhde loppu mun tekemien virheiden takia ja sen jälkee masennuin. Must alko liikkuu pelkkää paskaa ja melkee kaikki mun kaverit katos ku kuuli mun tyhmäst käytöksest ja kaikki meni sen mun poikaystävän "puolelle" ja katos siin samalla. Joo, ymmärrän olin ääliö mut nyt oon parantanu tapani ja en ymmärrä miks just mua syrjitään ku kyllä muutki on tehny virheitä.

Mulla on kaksi parastakaveria joista oon tosi kiitollinen mut niillä on poikaystävät ja paljon muitaki kavreit joten ei ne aina voi olla munkaa. Vihan itteeni mun tekemien virheiden takia ja en pääse yli siitä ajatuksesta kuinka unelmaa mun elämä ois jos oltais viel suhtees, niinku oltaiski ilman mun tyhmää käytöstä. Voin sanoo että vituttaa, kamala synkkä syksy tulossa: Itkemistä, yksnioloa, stressiä, masennusta, synkkää ja itseni vihaamista.

Onks jollain vinkkejä miten voisin parantaa mun mielialaa ja päästä yli exästä jonka takii itken vieläki joka päivä itteni uneen? Miten voin ikinä antaa itselleni anteeks mun tekemät virheet?