Mä en oo ok. Mä en todellakaan oo ok ja tartten apua. Musta tuntuu, että mä hukun. Mä en jaksa. Mä en vaan jaksa. Mä osaan olla kavereiden ja tiettyjen sukulaisten seurassa iloinen ja nauravainen, mutta aina yksin musta ei tunnu miltään, olo on ihan paska tai sitten siltä väliltä. Suurimman osan aamuista en jaksa nousta sängystä ylös, mutta kampean vain itseni ylös, koska en voi jäädä koulustakaan pois. (Ongelmia perheen kanssa tulisi) Ei huvita enää mikään. Ei vaan huvita. Sorruin joululomallakin itseäni viiltämään ja no taas on noi halut sitten jääneet päälle. En sen jälkeen ole kyllä satuttanut itseäni. Keskiviikkona sitten koulukuraattorille. Miten mun pitäis kertoo sille, että en oo ok? Et kaikki tuntuu suurimmaks osaks paskalta ja ahistaa ja en tiiä. Miten mun pitäis kertoo sille, että mä sorruin satuttamaan itseäni?