(varoitus, sekavaa ja pitkää tekstiä.)

Minä siis ehkä seurustelen (tiedättekö sen tilan kun jotain on mutta ette ole puhuneet siitä seurusteluna?) ja vasta nyt olen tajunnut, ettei minua oikeastaan kiinosta jos tämä ’seurustelukumppanini’ esim. jää auton alle (ei se tietenkään mukavaa olisi, mutten usko että viikkoa enempää asiaa murehtisin), en voi puhua hänelle kovin syvällisistä asioista (mt-ongelmista, traumaattisista tapahtumista yms.), enkä muutenkaan oikeastaan tiedä hänestä paljon mitään, eikä minua kiinosta tietääkään.

Taas sitten entisen kumppanini kanssa, jonka kanssa olin monta vuotta yhdessä ja erosin vasta vähän aikaa sitten, on täysin erilaista. Voin avautua hänelle, voin luottaa häneen ja jos hän jäisi auton alle, en tiedä mitä tekisin.

Mietin siis, että rakastanko vielä entistä kumppaniani ja se estäisi sitten uuden suhteen etenemisen, vai eikö minulla ja uudella heilalla vain kemiat kohtaa? MUTTA kun minulla ja uudella heilalla on ollut myös mukavia hetkiä...

Mistä sitä edes tietää rakastaako ihmistä? Tai missä rakkauden raja menee, milloin on kyse rakkaudesta ja milloin vain ihmisestä pitämisestä? D: