Siis ei herranjumala, pakko avautua. Mun varmaa yks parhaimmista ystävistä on tullut intistä takas ja on sen muijan ja perheen kanssa koko viikonlopun:( olisin halunnu niin kovin nähdä sitä, on suunnaton ikävä (tosi huolestuttavaa, ei olla tunnettu älyttömän pitkiä aikoja)! Mulle tulee siitä ihmisestä mieleen pieni lintu, koska se on niin laiha, mutta jotenki tosi jäntevä ja hullun kuuma kropaltaan. Haluisin niin kovin painautua sitä vasten ja vaan olla siinä. Se on niin siro, että pelkään sen menevän rikki jos halaisin sitä niin kovaa, kun tää ikävä vaatis. Jos miehestä vois sanoa kaunis, niin tää jätkä ois sellanen, kun sitä kattoo nii voi sanoo nähneensä taideteoksen, se on niin virheetön ja upee. Tekee melkein kipeetä olla sen lähellä, se on niin kuuma, hyvännäkönen ja täydellinen. Okei, enköhän oo ylistäny tarpeeks, se ei tuu vaan ikinä tajuumaa kuin iso rooli sillä on mun elämässä. Mä haluan sitä, mä haluan et se ois onnelline ja tyytyväine, mä haluan sen tänne, tekemään mun illasta ikimuistosen ja mun elämän parhaan, mut ei se onnistu:(