Edgy3.9.2020 23:44
1/6
Tuntuu kuin ketään ei välittäisi..

En ole saanut keltään aikuiselta lapsuudessa mitään tukea tai huomiota ja taas tullut tunne kuin äitini ei välittäisi. Masennuin vakavasti ensimmäistä kertaa jo 4lk ja varmaan samasta syystä.. Olen halunnut aina perheen joka välittäisi ja näyttäisikin sen. En edes tunnista äitiäni nykyään äitinäni. Mikä on pelottavaa. Ja isäni kanssa ollut paljon ongelmia jota en ole lapsuudessa tavannut ollenkaan ja tuli kesken kaiken elämään. Olen siis 8lk. Ja olen viettänyt 3luokalta asti elämääni täysin yksin. Ei ketään kavereita. Vain minä neljän seinän sisällä.. Mielenterveysongelmien kanssa. Olen oppinut pärjäämään kaiken tän ansiosta yksin, mutta tää asia ottaa silti vaa kovaa kui tuntuu taas samalta ku sillo 4lk.. Tuntuu kun mulla ei ois ketään. Niiku ei ookkaa.. Haluan kavereita, ja oon aito ja hyvää seuraa yleensä.. Mut se on vaikeeta yrittää tehdä kavereita kun on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja vahvaa ahdistusta eikä ketään tunnu olevan aito. En jaksa draamaa tai mitään massapaskaa. Muutenki oon tälläne vitun nössö menemää puhuu kellekkää tällee. Silti.. Oon vaa nii yksinäinen.. Ja tuntuu kun ketään ei välitä.. Pitää varmaan yrittää puhua äidille jotain tästä.. Jos se edes ymmärtäisi.. Tai jos asiat helpottuisivat edes jotenkin.. Jos se on mahdollista..