Jostain syystä tuli tarve jakaa tämä tarina, vaikken tiedä kiinnostaako tämä juuri ketään. D: Hyvä saada kuitenkin purettua. Tarinan nimet ovat muutettuja.

Olin masentunut ja yksinäinen 17-vuotias, kun tapasin netissä 10 vuotta vanhemman miehen. Mulla ei ollut koulussa kavereita enkä ollut tottunut saamaan huomiota varsinkaan miespuolisilta, joten ne pienetkin kehut mitä sain tältä mieheltä, Mikalta, tuntui sanoinkuvaamattoman hyvältä, ettei mussa ehkä ollutkaan niin paljon vikaa ja kelpaisin jollekin. Hälytyskellojen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt soida jo heti alussa, mutta naiivina ja huomionkipeänä... Mika oli juuri eronnut edellisestä suhteestaan. "Suhteestaan." Se oli nettisuhde; he eivät olleet koskaan tavanneet oikeassa elämässä - ja siihen on hyvä syy. Mikan ja nettiexän ikäero oli karkeasti lähemmäs 30 vuotta. Nettiexällä oli oikeassa elämässä aviomies ja yläasteikäisiä lapsia. Silti se oli "rakkautta" ja Mika sai exältään "kaiken paitsi fyysisen kosketuksen." No, kukin tyylillään, ellen olisi seuraavan vuoden viettänyt Mikan olkapäänä, kuuntelemassa miten hän ottaisi exänsä heti takaisin jos saisi, samalla ohessa kertoen mulle kuinka ihana oon ja sen unelmien nainen. Kaikesta huolimatta ihastuin ja Mika ihastui muhun. Nettiexä aiheutti satunnaista draamaa ja mulle mustasukkaisuutta ja tunteen siitä, että oon laastari, mutta ei koskaan palannut kunnolla kuvioihin. Ne kyllä jutteli toisinaan.

Vuoden tuntemisen jälkeen aloimme seurustelemaan. Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että joo, oltiin tavattu irl useamman kerran ennen sitä, vaikka elettiinkin kaukosuhteessa. Oli helppo ihastua, kun kehuja sateli, Mika uhrasi kaiken aikansa mulle ja antoi ymmärtää, miten sen maailma tuhoutuisi jos me erottaisiin. Mustasukkaisuus vaivasi sen verran, että pyysin ettei mies juttelisi nettiexänsä kanssa lainkaan, koska koko niiden kuvio oli mun mielestä todella outo ja sairas. Mika lupasi. Se oli lupaus, jonka hän teki yhteensä seitsemän kertaa 2,5 vuotta kestäneen suhteemme aikana ja rikkoi joka kerta.

Oli paljon muutakin, jotka rikkoi nopeasti Mikan kuvaa hyvästä poikaystävästä. Aioin tavata nettituttavia pienessä miitissä, jossain Helsingin julkisella paikalla ja koska me kaikki oltiin siinä nettiporukassa alaikäisiä siihen aikaan, alkoholi ei tosiaankaan kuulunut suunnitelmiin. Mika raivostui silti ja sanoi, että me tultaisiin ryyppäämään, koska "ainahan teinit niin tekee", ja että mä tulisin kännissä pettämään sitä jonkun miehen kanssa. Se oli niin absurdi ajatus, koska siihen porukkaan kuului pelkkiä tyttöjä ja missä mä olisin edes pannut ketään, jossain Kampin pusikossako? Jätin silti menemättä, säästääkseni Mikaa.

Kun Leijonat voitti pronssia vuoden 2014 talviolympialaisissa, olin onneissani ja (tässä vaiheessa täysi-ikäisenä) halusin lähteä paikalliseen baariin ottamaan yhden tai pari sen kunniaksi. Mika ei uskonut, että se jäisi pariin, vaan että vetäisin pään täyteen ja toivoi, että joku ruma mies raiskaisi mut. Jälkikäteen hän selitteli sanojaan sillä, että pelkäsi ja oli mustasukkainen mun baarireissusta. Hyväksyin sen. Jälkikäteen itkettää, miten typerä olin. Ei mikään pelko oikeuta sanomaan tollasta omalle tyttöystävälleen.

Olin opiskelupaikaton ja pystyin helposti viettämään Mikan luona vaikka kuukauden putkeen, kerta kotona ei ollut velvoitteita ja se oli helppoa, kun välimatkaa tosiaan oli. Mika kävi töissä ja mä olin päivisin kotona sen luona yksin. Joskus Mika lähti töistä etuajassa, että voisi saada mut yllättäen kiinni pettämisestä ja myönsi monet kerrat kuunnelleensa mua salaa rappukäytävästä postiluukun kautta, jos sattuisin puhumaan salaa jollekin miehelle. En koskaan puhunut.
Yhden kerran olin viettänyt viikkoja Mikan luona ja halusin yhtenä iltana vähän omaa rauhaa ja tehdä kännykällä juttujani, Mika olisi halunnut katsoa Netflixiä. Kieltäydyin - Mika oli laittanut itselleen juuri ruoaksi uunimakkaraa. Hän huusi naama punaisena ja heitti sen helvetin makkaran seinään. :D Koomista, mutta silloin se oli pelottavaa.

Mika ei päästänyt mua sen tietokoneelle ilman valvontaa ja syyksi paljastui myöhemmin se, että sillä oli kyseenalaisia kuvia exästään tallella. (Nettiexää edeltänyt exä! Sellainen, jota se tapasi oikeastikin.) Jotain kielarikuvia, alusvaatekuvia tms. En tiedä miksei se poistanut niitä. Se myös selitti mulle millaisissa lakanoissa se ja exä oli harrastanut seksiä ja esitteli niitä samaisia lakanoita sen kylpyhuoneen kaapissa pesemättöminä. Kertoi millainen pillu exällä oli. Muisti joka välissä mainita miten exän äidillä ja mun äidillä on sama nimi.

Vaatimalla vaati saada nähdä mun kännykän ja mitä juttelen ihmisten kanssa, niinkin pahasti, että joskus se vei väkisin kännykän mun kädestä ja lukittautui vessaan lukemaan sitä. Toisaalta sain kuulla olevani paska ihminen joka ei kunnioita toisten ihmisten yksityisyyttä, jos kerroin mun kavereille miten Mika on sekoillut, mutta Mikalla oli joku yksinoikeus loukata mun yksityisyyttä ja niiden ihmisten, jotka salassa on mulle asioitaan jakaneet.

Kerroin mitä haluaisin sängyssä; vähän rajumpaa, kevyttä tukistusta, sitomista jne. Mun pitäisi hankkia kuulemma raiskatuksi tai ryhtyä huoraksi.

Yksi kaverini oli kavereita yhden vähän omalaatuisen miehen kanssa, jonka kanssa joskus juteltiin kolmistaan ryhmäkeskustelussa ja tää outo mies höpötteli miten tykkäisi pukeutua naisten pikkareihin ja sitoa itsensä tuoliin. Mika otti tän pettämisenä.

Olin tosi sairaana kerran Mikan luona, 39-asteen kuumeessa ja nukuin sen sängyssä kuumeunta. Heräsin siihen, että Mika tuli ovelle sanomaan, että pidin "kiihottavia ääniä" unissani. Nukahdin ja seuraava muistikuva on, että Mika on mun päällä ja me pannaan.

Erosta on nyt 5 vuotta ja oon yhä sanoinkuvaamattoman raivoissani, että oon ikinä päästänyt itseni tollaseeseen tilanteeseen ja antanut jonkun kohdella mua noin. Henkistä väkivaltaa on joskus itse niin vaikea huomata. En tiedä, toivottavasti tää saa jonkun samankaltaisessa tilanteessa olevan avaamaan silmänsä. D: