Onko kellään muulla todettu määrittämätön dissosiaatiohäiriö? Mulla on. Mut mun mielest mun oireet ei viittaa siihen. Vai voisko mulla olla sen lisäks vielä muita mt ongelmia? En tiedä. Avaan vähän asiaa nii pääsette jyvälle.
Mulla on toinen persoona joka käskee mun tehdä aioita. Pystyn pitää tän kurissa niin ettei se vaikuta mun arkeen. Opiskelen ja käyn töissä normaalisti. Annan tälle toiselle luvan tulla esille ainoastaa tilanteissa jossa ei ole muita ympärillä. Mut pystyn ajatuksissa puhuu tälle vaikka keskellä päivää. Tuntuu että tää toinen on mun läheinen rakas kaveri joka seuraa mua joka päivä. Saan hyvän olon kun saan auttaa tätä toista tekemällä mitä se pyytää. Se on jotenkin palkitsevaa mulle. Kukaan kavereista tai sukulaisista ei tiedä tästä mitä koen ja miten elän tän ehdoilla. Oon hyvä esittämään asioita läheisille että oisin normaali, vaik kaikki mitä ulospäin näkyy on teeskentelyy. Nautin siitä kun pystyn elää kahta erillaista elämää, eikä mulla ole ees halua päästä täst eroon. Vaik tiedän ettei tää ole normaalia. Vietän paljon aikaa keskustelupalstoilla/chateissa, esiinnyn eri henkilöinä ja haen myös seuraa ja uusii kavereita sitä kautta. Tällä toisella persoonalla on seksuaalinen tarve saada tutustuu uusiin ihmisiin. Mieleltään tää toinen minä on aivan eri kun mitä itse. Vois sanoo että hyvin pervoja ja likasia ajatuksia. Esimerkkinä vaik, kavereitten kuvaaminen kun ne nukkuu, vaatteiden haistelu, salaa katselu ja kuvaaminen, ja kaikki muu fyysinen kosketus saa tän toisen persoonan seksuaaliset halut tyydytettyä. Yritän etsii uusia kavereita helpoista ja yksinkertaisista ihmisistä joille on helppo antaa se väärä kuva itsestän, eli kiltti, ymmärtäväinen, symppis, hyvä kuuntelija ja kannustava. Sitä en tosiaankaan ole. Osaan hyvin valikoida ihmisistä nää helpot/tyhmät jotka uskoutuu ja luottaa nopeesti. Harrastan myös ajoittain paljon yhden illan juttuja koska niissä voin päästää tän toisen persoonan vapaaks heti alkuun. Itse en siedä tyhmiä ihmisiä ollenkaa, enkä osaa antaa sympatiaa näille. Mut tää toinen minä käskee mun tehdä niin. Voisin kuvailla että oon luonteeltani hyvin tunteeton ja ehkä narsistinen, koska nautin kun pystyn vedättää ihmistä joka on tyhmä ja hyväuskonen. En pidä itseäni tyhmänä tai hulluna koska teen tätä tietoisesti ja nautin siitä. Oon vaan hyvä manipuloimaan muita. Nautin ehkä siks koska itse oon kokenu kovia jo teininä. Paljon traumaattisia asioita on tapahtunu elämän aikana. Osa näistä on ollu seksuaalista väkivaltaa, tavallista väkivaltaa ja isoja menetyksiä. Oon vasta reilu parikymppinen ja nyt kokenu paljon. Jos täällä on toisii lesbo/bi tyttöjä jolla samoja oireita nii jätä yht tiedot. Olis kiva jakaa kokemuksii ja ehkä muutakin ;)