Liittyy siis siihen miten säätö sano et haluu lopettaa meidän jutun, sanoi siis eilen. Aloin miettimään et miks itken, vaikken rakastanut koko äijää, meillä ei ollut mitään yhteistä (muuta ku et tykättiin halailla) enkä missään vaiheessa halunnut mitään vakavaa hänen kanssaan.... Tajusin et vaikka tajuan ton, niin se on se torjuminen mikä sattuu ja minkä otan henkilökohtasesti :D Vaikka tajusin ton niin ei se kauheasti oloa helpota, mutta huomattavasti helpompaa tälleen ku että eronnut vuoden seurustelun jälkeen jätkästä jota rakastaa ja jonka seuraan on oikeasti tottunut.

Tiedän ettei ketään kiinnosta mut tuntuu hyvältä kirjottaa jonnekki konkreettisesti tää älyn väläys.