Olen aina pitänyt jenkkilää jotenkin vittumaisena paikkana... Jotenkin se kokonaiskuva on ollut sellainen että ihmiset on pohjimmiltaan siellä samanlaisia ja isolta osin juntteja. Mutta sitä mukaan kun olen alkanut kaihota pois Suomesta olen alkanut miettiä tarkemmin paikkoja joihin voisin muuttaa. Tajusin että melkein koko elämäni kestänyt Iso-Britannian ihannointi on pohjautunut hyvin romantisoituneeseen kuvaan kyseisestä maasta. Oikeastaanhan se on ihan helvetin ylikansoitettu maapläntti. Mulle Suomikin tuntuu välillä liian tiheään asutetulta, joten tuntisin Briteissä oloni maaseudullakin varmaan ahdistuneeksi.

Mutta jenkkilä on aivan saatanan iso paikka. Esimerkiksi Wyoming on osavaltio, joka on kooltaan melkein yhtä suuri kuin Iso-Britannia, mutta asukasluku (huom, tää on ihan järjetöntä kun vertaa siihen miten paljon tilaa siellä on) on vähän päälle 500 000. Se on ihan saatanan harvaan asuttu. Sitten jos liian pieni kylä alkaisi ahdistaa niin voisi kokeilla jotain isompaa kaupunkia. Niissäkin on kivasti valinnan varaa.

Ainoa asia joka mua harmittaa on se, että tuolla et varmaan paljoa pysty vaeltelemaan vapaasti muualla kuin kansallispuistoissa. Tai ellet itse omista sitä maata. Tuli joskus väiteltyä yhden jenkin kanssa siitä ovatko jokamiehen oikeudet hyvä vai huono juttu.

Ai niin, ja se uskovaisten määrä muualla kuin rannikon suurkaupungeissa on kuulemma päätä huimaava. Mutta olisiko se loppujen lopuksi niin iso ongelma? Tuskin ne siellä sentään vainoavat ei-kristittyjä.

En oikein tiedä mikä tän keskustelun pointti on. Kertokaa omia näkemyksiänne Yhdysvalloista? Muuttaisitteko? Itse olin hyvin jenkkivastainen, mutta kai se oli jonkinlaista rinkirunkkausta koska se on yhtä lailla suosittua kuin sekin että jenkkilää hehkutetaan ihmemaana. Nyt ajattelen että olisi ihan mielenkiintoista nähdä millaista elämä siellä voisi olla. Kokeilisi vaikka useampaa osavaltiota.