Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

pikkusiskovai16.7.2017 22:34
1/2
vanhempien kanssa huonot välit

tai ei silleen huonot mut. En pysty puhuu niiden kans mistään. Tai vika ei oo niissä vaan mussa. Se tuntuu vaa tosi epämiellyttävältä jos jopa tyylii mun äiti kysyy mun päivästä ja mun pitää kertoo. Vaikee selittää mut oli yks ajanjakso jolloin oli tosi vaikeeta mulla taino kaikilla mut mulla eniten, eikä vanhemmat ei oikeen jutellu mulle tai huomioinu mua. Ku olin niin kauan sillon hiljaa enkä puhunu mitään tavallaan totuin siihen et mun pitääki olla hiljaa. Ja sillon ku mun vanhemmat ei puhunu mun kans niist vaikeist asioist, selvisin niist yksin ja must tuli paljon itsenäisempi

Täst tekstist tulee nyt tosi sekava mut kuitenki tätä on tosi vaikee selittää. Mut nyt ku kaikki on taas ennallaan nii mun vanhemmat yrittää luoda sitä suhdetta mitä meil oli ennen. Et oltiin tosi läheisiä ja pystyttiin puhuu kaikesta. Mut ite en vaan pysty. Tuntuu et mun vanhemmat ei tunne mua yhtään enää ku kasvoin ja muutuin sen verran henkisesti sen aikan ku ne vähän niinku "unohti" mut. Et oon ihan eri henkilö kelle ne luulee puhuvansa. Mut nii haluisin puhuu vaikka mistä mun äitin kans. Kaikesta mitä mun elämässä tapahtuu tällä hetkellä. Mut en pysty ku se tuntuu nii epämukavalta ja oudolta. tai siis se ei tunnu yhtään luonnolliselta. Ja ku oon kotona nii se ei tunnu kodilta ollenkaan. Tai tuntuu vaan siltä et oon vaan ihminen joka asuu siin talossa eikä muuta. Siks oon nykyään tosi vähän kotona ku en tykkää olla siellä ollenkaan.

Tuli paljon tekstii mut mul ei oi ollu ketään kenelle purkaa näit mun ajatuksii. Haluisin puhuu täst asiast vaikka psykologille, mut en uskalla sanoo siit mun vanhemmille. Mut siis tiivistettynä mun vanhemmat tuntuu nykyään enemmän vierailta ihmisiltä kun vanhemmilta. Miten korjaan meijän välit?