Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

herra_mc19.3.2018 20:01
1/3
tää ei oo varmaan ihan normaalia

En oikeen tiiä mihin alueeseen pitäs laittaa, mutta joo.

Alotetaan vaikka siitä, että joku kolme kuukautta sitte mulla oli vielä kaikki ihan okei, olin tosi ilonen, tyytyväinen omaan ulkonäköön, ja opiskelu ja kaikki muu oli ihan helppoo, ja unirytmi ja syöminen oli kunnossa. Oon siis aina ollu vähän pyöreempi, ja olin vihdoinki onnistunu hyväksymään itteni tällasena.

Jossain vaiheessa mun unirytmi meni sitte ihan sekasin, ja kouluun meneminen alko olla vaikeeta. En melkeen päässy ylös sängystä, koska mua ahisti se, että joudun menemään kouluun, ja siellä on paljon ihmisiä. En tiiä tarkalleen syytä siihen, miks ihmiset alko ahistamaan niin paljon, koska oon aina ollu sosiaalinen ja äänekäs.

Olin kokoajan väsyny, ja rupesin vähentämään syömistä. Eka aamupala, sitte kouluruoka ja iltapala. Tällä hetkellä saatan syyä koulussa ehkä leivän, ja kotona ruuan ku tulen koulusta. En muuta.

Mä olin, ja oon edelleeen, hyvä koulussa, ysejä ja kymppejä. Mutta opiskelu on mulle paljon vaikeempaa, tuntuu etten jaksais millään esim. lukee kokeisiin, se tuntuu tosi raskaalta, enkä osaa oikein keskittyä. Ja mä tykkäsin ennen opiskella, ja panostaa kouluun.

Koulussaki tulee aina välillä semmonen tosi ahistunu olo, että en oikeen voi hengittää, kädet tärisee ja rupee itkettämään. Osaan kuitenki peittää sen tosi hyvin, koska en halua että ihmiset alkaa kyselemään mikä mulla on.

Tällä hetkellä tosiaan syön sen yhen ruuan päivässä, kahvia tosin menee tosi paljon. Nukun pari tuntia vähemmän ku ennen, eikä opiskelu kiinnosta enää. Ahistaa joka aamu lähtee kouluun, ja se alkaa jo illalla, kun tietää että huomenna sinne kouluun pitäs raahautua. Joudun muutaman kerran päivässä aina rauhottelemaan itteeni, etten rupeis pillittämään vaikka tunnilla. Ja lisäks mulla menee paljon helpommin hermot kun ennen, ja oon kokoajan tosi ärtyny ja vittuuntunu.

Kavereita mulla on jonkun verran, ihania ihmisiä, ja niitten kanssa mulla on aina tosi hauskaa, ihan koulussakin. Että se paha olo ei oo ihan jatkuvaa, mutta yleensä kotona ollessa on tosi paska olo. En ala nyt enää perheasioista avautua, mutta paremmin vois niitten kanssa mennä.

Ai nii, jos mulla on hyvä päivä, suunnillee kerran viikossa on oikeesti hyvä fiilis koko päivän. Niin sillon oon sellanen ylienerginen ja tosi puhelias ja mukava. Sillon on oikeesti tosi hyvä olla, yleensä se päivä on perjantai.

Anteeks jos on vähän sekavaa luettavaa, yritin vaan selittää tän asian, tuntuu että jollekki kertominen auttas mutta koska en pysty kasvotusten tästä melkein kellekkään puhumaan, niin avauduimpa nyt tänne :D ja jos jotain kiinnostaa, nii oon 13-vuotias tyttö

kiitos jo valmiiks jos joku vaivautuu vastaamaan