En ikinä uskonut että joutuisin kokemaan taas tämän ja vieläpä tämän kyseisen pojan kanssa.

Kaikki tuntui alusta alkaen hyvältä. Vietin pojan kanssa aikaa ja suhteemme pikkuhiljaa muuttui ihastumisesta rakastumiseen. (tai mitäpä sitä enään rakkaudesta mitään tietää) Olin aivan korvista varpaisiin rakastunut poikaan ja hän sanoi minulle samaa. Hän aina sanoi kuinka olin tehnyt hänet maailman onnellisimmaksi ihmiseksi, kuinka hän rakasti mua ja halusi tämän meidän jutun toimivan.

Välejämme alkoi sitten pikkuhiljaa hiertämään vähäinen näkeminen ja ajanpuute. Itse olin valmis tekemään kaikkeni, jotta aikaa löytyisi ja suhde paranisi. Tämä poika ei kuitenkaan uskonut suhteemme toimivan. Ja niin se oli sitten ohi.

Tämän jälkeen mielessä pyörinyt vain kysymykset siitä, miten joku voi sanoa rakastavansa toista, jos ei edes usko yhteiseen tulevaisuuteen vaikka tästäkin puhuttiin vaikka kuinka ja paljon. Nyt kaikki lupaukset ja rakkauden osoitukset tuntuvat täysin merkityksettömiltä ja valheelta.

Miten tästä eteenpäin? Poika haluaisi olla edelleen kavereina, mutta mä en taida vain olla siihen vielä valmis. Mitä mun pitäis nyt tehdä? En halua katkaista välejä kokonaan, koska olen edelleen rakastunut häneen ja sydän ei vain pysty päästämään irti. Haluan saada edes ystävyytemme toimimaan, mutta onko se mahdollista tälläisen jälkeen? Tarvitsen niin kipeästi apua, koska oon aivan hukassa ja surullinen tän asian takia.