En tiiä, että mihin aiheeseen tää kuuluis, joten kirjotan tästä tänne. Elikkä suomalaisten introverttius, ennakkoluulot ja luottamuksen puute.

Keksittiin tossa vähän aikaa sitte yhen tyypin kanssa tosi kiva idea. Käytiin ostamassa suklaapatukoita ja kirjotettiin niihin kivoja viestejä tyyliin "Olet täydellinen juuri tuollaisena. Muista hymyillä!" ideana siis antaa niitä tuntemattomille ihmisille ja jakaa hyvää mieltä.

Sit lähettiin kauppakeskukseen, kello oli jo aika paljon, muttei liikaa ja alettiin toteuttaa meijän suunnitelmaa.

Ihan aluks sattu todella oksettava tapaus, eli annettiin jollekkin ulkomaalaiselle miehelle, ja jouduttiin siis lukemaan se teksti hänelle englanniks, koska hän ei osannu suomea. Hän sitte tulkitsi sen iskuyrityksenä ja alko kyselemään kaikenlaista missä asutte yms. Tuli muuten tosi ällöttävä olo, mut tää mies sentään otti sen suklaapatukan. Toisin ku suomalaiset.

Tarjottiin yhelle pariskunnalle, ne katto meitä tosi kummaksuen ja sano töykeesti "Joo me ei tollasia haluta". Sit joku porukka nuoria kans katto tosi epäluulosesti ja kieltäyty. Mun mielestä toi on aika epäkohteliasta.

Jos sulle tultais tarjoamaan suklaata, ottaisiksä sen, vai tokaisisitko töykeesti, et en halua tai kävelisit vaan pois? Tollasia kokemuksia meillä jäi suomalaisista. Jos joku tarjoo sulle suklaata, ei sun tarvii syödä sitä. Ja sit viel niist ennakkoluuloista, en usko että kaks aika nuoren näköstä ihmistä tulee kauppaamaan esim. huumeita. Ei sulla tietenkään oo mitään velvollisuutta ottaa sitä suklaata, mut niinku tää maailma, me ihmiset eletään kaikki täällä toistemme varassa. Kyl mun mielestä ventovieraaseen pitäs jonkunlainen luotto olla.
Mitä siis sä tekisit tossa tilanteessa?