Nykyään on tapana kirjoittaa esim. Facebookiin tunteita herättävä kertomus arjen sankariteoista. (Nämä kirjoitukset ovat enemmän tai vähemmän vammasia.) Näissä kuullaan aina se toinen osapuoli, eikä tajuta, että kolikolla on kaksi puolta - ja tämä ei tarkoita, että toinen osapuoli olisi tehnyt yleisesti ottaen ehdottoman oikein. Mutta tämä toinenkin osapuoli on ihminen, jolla oli omat syynsä tekoon. Puhun nyt Prisman kassan tapauksesta, josta on paisunut ihan liian iso juttu.

Okei, yksi asia tuli jutun myötä tietouteen, nimittäin maksusitoumuksiin annettu typerä ohjeistus. On hyvä, jos Prisman johdossa tajutaan tämä asia. MUTTA, kuten moni kirjoittaa, kassa ei edes hyväksy eri maksutapoja maksusitoumusten ohessa (en voi väittää tätä totuudeksi kun en ole Prisman kassa, mutta näin sanotaan?). Milloin tuosta seikasta kirjoitettiin? Ei milloinkaan, koska vihaaminen ja tuomitseminen on niin paljon kivempaa. Kassalla saatta olla juuri uusi, koulutus tuoreena muistissa istuva henkilö, joka ei todellakaan halua saada potkuja tommosten juttujen ottamisesta omiin ohjiin. (Kyllä, tuossa kenkäjutussa olisi vaikka voinut antaa alennusta sen verran, että maksu ei ylity, mutta tilanteet ovat yleensäkin hankalia, varsinkin paskojen ohjeistusten takia.)

Olen oikeasti onnellinen siitä, että joku tuli ja pelasti miehen päivän ostamalla ne kengät. Mutta miksi niin kammottava kirjoitus? Menikö vähän liikaa tunteisiin? Mikä haloo tästä syntyikään? Tuntuu, että aspa-ammatit on ihan kauheeta paskaa, en todellakaan haluaisi olla sen kassaparan kengissä tällä hetkellä. Ja näistä kirjoitellaan kamalan rumasti iltapaskajuttujen kommenttiosioissa.

Miksi ylipäätään on niin helppoa lähteä tuomitsemaan joku ihan tuntematon henkilö (tuo kassahlö)? Somessa kukaan muu, kuin tunnepuuskassa ollut kirjoittaja, ei tiedä, miten tilanne oikeasti eteni.

Moni kirjoittaa nyyhkytarinoita, kuten esim. joku mäkkäri/hesejupakka jostain vanhuksesta tms. jonka ruuat tippuivat lattialle eikä henkilökunta korvannut, joten tämä armelias henkilö meni apuun. Se on hienoa, mutta some-jutut ovat vähän arvelluttavia. On hyvä, että asiat tulevat ilmi - ei siksi, että voidaan yhdessä haukkua sitä kassahenkilöä (tai muuta) - vaan siksi, että asioihin saataisiin muutos siellä ylimmällä tasolla.

Someraivoojat ovat kuitenkin aikamoista paskasakkia, ja musta tuntuu aina ihan kauheelta sekä sen "uhrin" että "syypään" takia, kun jututsta on tullut kamala myräkkä. En usko ollenkaan, että aspahenkilö olisi halunnut kenellekään mitään pahaa.