Tarvittaessa25.4.2017 21:30
1/16
Saanko avautua seksuaalisuudesta?

Avaudun joka tapauksessa. ( en tee oikealla käyttäjälläni vaan tällä jolla kysyn kaikki jutut joita en oikealla halua)

Aluksi voin sanoa joo, että en tykkää lokeroida ihmisiä, mutta silti näköjään kysyn neuvoa siihen :D

Olen 17 vuotta ja elämäni aikana olen ihastunut 4 kertaa poikaan. Viimeksi olen ollut ihastunut poikaan kahdeksannella luokalla. En ihastu todellakaan helposti. Olen seurustellut vain kerran elämänk aikana (pojan kanssa).

Pidän naisen vartaloa kiihottavampana kuin miehen ja lapsesta asti olen luottanut vain naisiin, olen piirtänyt naisia, olen pelannut vain naishahmoilla ja nykyään jos pitäisi äänestää, niin luultavasti äänestäisin vain naista. Alaston nainen kiihottaa minua enempi, kuin alaston mies. Penis on mielestäni aika ällöttävä, mutta silti kiihotun ajatuksesta se sisälläni. Miehen pyllykin on ällöttävä, kun taas naisen kaunis. Jos kuvittelen olevani naisen kanssa, niin minusta tuntuu, että siitä puuttuisi jotain. Kaipaan silti sitä penistä siihen. Muistan kuinka vähän nuorempana, kuin näin vaikkapa kuvia/videota alastomista naisista tai esim. Orange is the new blackissa lesbot sekstailevat, niin ajattelin, että älä kiihitu, älä kiihotu, kokoajan mielessäni, koska yritin olla hetero

Minusta on alkanut tuntua, että olen ihastunut/ihastumassa yhteen tyttöön. Tulen onnelliseksi kun hän laittaa minulle viestin. Laitan someen jotain, koska tiedän että hän vastaa siihen. Olen muiden ihmisten ilmoilla, koska tiedän hänen olevan siellä. Viihdyn hänen seurassaan, toivon salaa, että hän illalla tulisi huoneeseeni, katson hänen kuvaansa useaan kertaan päivässä ja ajattelen, kuinka kaunis hän oikeasti on.

Minulla ei ole kavereita, ja minusta tuntuu, että jos tämä ei olekkaan ihastumista, vaan tekisin mitä vain, että saisin olla jonkun kanssa. Olen yleensäkin niin epätoivoinen. Jos mun paska eksä ottais yhteyttä ja haluis mut takas, niin ottaisin varmasti senkin takas, koska en halua olla yksin. Muistan, että ajattelin kun minulla oli vielä paras kaveri yläasteella, niin että haluan aina mennä hänen luokseen yötä/hän minun luokse. Ja jos tulisi joku kohta, että suudeltaisiin niin en laittaisi ainakaan vastaan. Olen aina ollut sellainen, että voisin ottaa kenet vaan, kuka on minulle mukava. En ole koskaan välittänyt erityisesti ihastuksen kohteideni ulkonäöstä, vaan enempi luonteista.

Mitä tämä tarkoittaa, jos minut lokeroisi niin en usko enää, että olen 100% hetero. Ennen kyllä uskoin niin, ja uskoin että kaikki olivat vain ajatuksia, ja että minun pitää olla hetero. Mutta en usko, että olen lesbokaan. Tarkoittaako tämä kaikki sitä, että olen pan tai bi?

Olisin niiiin tuhannesti ja miljoonasti kiitollinen, jos joku jaksaa vastata tähän ja jos on vaikka jotain omia kokemuksia. Tämä on sellainen asia, jota yritän vaan pähkäillä yksin ja en pysty keskustelemaan tästä kenenkään kanssa. Nykyään kumminkin elän hetkestä tämän ihastuksen kanssa, seuraavaan hetkeen jolloin nään hänet.

(Ps. Ihastukseni on lesbo, jos se jotenkin tähän liittyy :D)