Pakko tulla avautuun jonnekkin, mä en oikeesti enää jaksa. Tää kulunut vuosi on ollu mulle välillä yhtä helvettiä, tuntuu et kaikki kaatuu vaan niskaan. Mulla on menny mielenkiinto kokonaan elämiseen, mulla ei oo ketää kelle puhua paitsi poikaystävä. Oon menettäny lyhyen ajan sisällä mulle kaikista rakkaimman ihmisen eli äidin, ja tuntuu et sen jälkee mikään ei oo sujunut. En jaksa tehdä mitään, kukaan ei kuuntele mua, lukio menee koko ajan huonommin, oon aina vaan kotona tai poikaystävällä minkä takia oon menettäny monia kavereita kun ketään ei kiinnosta pitää muhun yhteyttä. Asun tällä hetkellä kaksin isän kanssa, jonka kaa mulla oli ihan järkyttävä riita tänään, eikä mulla oo pitkään aikaan ollu välit sen kanssa okei. Isä ei muuta tee kun huutaa mulle, tai jos se ei oo kotona nii se on baarissa. Mitä vittua mä teen? Mä mietin joka vitun päivä nykyään kuinka paljon helpompaa ois vaan kuolla. Mut sit mietin poikaystävää, mut mitä jos mä menetän senkin? Oon miettiny et pitäiskö mun hakea apua, mut oikeesti mitä hyötyä siitä on?