Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

mint_tea24.6.2018 17:06
1/21
Perheessä asioista vaikeneminen, läheisyyden puute

Meidän perheessä vanhemmat ei oo ikinä oikein jutellu meille lapsille. Ihan pienestä tähän päivään saakka ei olla ikinä puhuttu mistään syvällisistä asioista, tunteista tms. Vanhempia ei vain näytä kiinnostavan. Tiedän että he välittää musta. Mutta ikinä ne ei osoita mulle rakkautta. Ikinä ei kehuta. Saan vanhemmilta paljon enemmän negatiivisia kommentteja. Vanhemmat ei vaan oo ikinä ollu läsnä. Äiti ei oo koskaan ollu kiinnostunu mun elämästä. Ikinä ei kysele mitään mun kouluun tai kavereihin liittyvää. Ne muutamat kerrat mitä oon ite alottanut juttelee mun äitille omasta elämästäni, on hän monesti sanonut ettei jaksa kuunnella. Pienempänä kavereiden luona kylässä tuntu tosi pahalta nähdä kaverin äidin halaavan mun kaveria ja tajuta ettei mulla ole oman äidin kanssa mitään tuollaista. En edes muista milloin oisin halannu mun äitiä viimeksi. Mun vanhemmat ei oo ikinä yrittäny ohjata mua mitenkään elämäni suhteen. Tuntuu siltä että mulla ei ole esim. äitiä, vaan että hän on vain mun synnyttäjä ja huoltaja. Tuntuu että sana "äiti" sisältää lämpöä, ymmärrystä, tukea... eikä mun äiti ole ikinä antanut mulle mitään sellasta

En saanu koottua mun ajatuksia järkevästi tähän, mutta halusin avautua tästä asiasta vähän. Oon huomannu että tällaset etäiset välit vanhempi vaikuttaa tossi paljon muhun. Tunnen välillä olevani emotionaalisesti aika hukassa, mun itsetunto ei oo mikään loistava ja mulla on vaikea olla läheinen ihmissuhteissa.

Millaset välit sulla on sun vanhempiin, vaietaanko teillä kaikesta, miten kaikki tää on vaikuttanu suhun?

Sanonpahan vielä että voin olla kiitollinen siitä et oon saanu nähdä erilaisia perheitä ja sitä kautta sitä miten heillä eletään. Sitten jos itsellä on joskus lapsia niin aion yrittää parhaani sen suhteen että olen heille läheinen. Pelottaa etten osaa näyttää sitä kerta olen tällasessa ympäristössä kasvanu.