Olen 16-vuotias tyttö, jonka elämä on mennyt totaalisesti pois raiteiltaan. Isäni on tehnyt itsemurhan, minut on pahoinpidelty ja mm. näiden seurauksena olen vuosia tuntenut olevani masentunut. Minulla on nukahtamisongelmia ja keskittymisvaikeuksia sekä nykyään tunnen itseni hyvin yksinäiseksi. Haluaisin, että joku tulisi juttelemaan minulle ja kyselemään kuulumisia, mutta minä olen aina se, joka puhuu muille. Tuntuu, että ketään ei vain kiinnosta. Mun on koko ajan paha olla ja nykyään pidän itseäni myös rumana, en siis ole enää tyytyväinen ulkonäköönikään. Ajattelen, että kaikki muut tytöt ovat kauniimpia kuin minä. Minulla on poikaystävä, mutta hänellekkin on minun on vaikea puhua. Olen nykyään vain kotona nukkumassa ja usein itken itseni uneen. Olen pitänyt kaikki murheeni sisälläni ja nyt tuntuu siltä, etten vain jaksaisi enää. Olen väsynyt ja mulla ei ole enää voimia pitää itseäni kasassa. En tiedä miksi kirjoitin tämän tänne, mutta oli pakko purkautua johonkin ja ehkä ajattelin, että löytäisin vertaistukea tai muuta apua täältä. Tarvitsisin vain jonkun kenelle jutella :(