Ulkopuolisen silmin mun elämä varmaan vaikuttaa ihan normaalilta ja kivalta, itsekkin olen oikeastaan samaa mieltä, MUTTA koen kaiken silti aivan hirveänä ja varsinkin itseni. Pilaan itse oman elämäni, koska en saa mitään aikaiseksi, koska olen laiska ja saamaton, vaikka haluaisin kovasti tehdä kaikkea ja tiedän, että pystyisin siihen, JOS olisin sinnikäs, mutta en ole. Vihaan olemustani ja tätä mihin suuntaan elämäni on menossa VAIN minun takiani. Eli siis kaikki se miks mulla on niin paska olla johtuu vain siitä miten suhtaudun ja ajattelen nämä asiat, koska oikeasti kaikki on ihan hyvin... EN JAKSA ITTEENI