On olemassa ihmisiä, jotka uskovat, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa elämäänsä. Sitten on niitä, jotka syyttävät kaikesta muita, eivätkä tunne itse voivansa vaikuttaa. He eivät ole onnellisia.

Onko feminismi tietoista toimintaa, vai onko se oikeasti vain reaktio? Uskon, että äärimmilleen viety feminismi on reaktio esimerkiksi erotilanteissa tai muuten traumatisoivissa tilanteissa. Monet naiset ovat hurahtaneet feminismiin avioeron jälkeen. Lisäksi feministit ovat usein jääneet muiden jalkoihin, jolloin feminismistä on löytynyt hyvä selitys sille, miksi itse ei ole pärjännyt.

Mistähän johtuu, että naistoimitusjohtajia on niin vähän? Ja nekään vähät yleensä eivät ole feministejä. Kyse on omista valinnoista. Naistoimitusjohtaja voi joutua valitsemaan, ettei hanki lapsia ollenkaan, jos haluaa keskittyä uraansa. Tämäkin on valinta, joka on joskus tehtävä. Valintojensa kanssa on myös pystyttävä elämään.