Ensin käydään vähän peruskoulussa, sitten stressataan ammattia, opiskellaan, stressataan töitä. Ollaan ehkä työttömänä hetki, mietitään onko alavalinta oikea, haetaan lisää töitä, töitä lisää ja aina vaan töitä sitten kun ollaan eläkeiässä eli minulla 68 vuotiaaksi. Sen jälkeen murehditaan kuinka eläkkeet riittää elämiseen.

Koko elämän ajan mietitään laskujen maksamista, tiskejä, pyykkäystä, aikaisia herätyksiä, ihmissuhteita ja ruokaa. Rahan pitäis riittää kaikkeen vaikkei se riitä oikeastaan mihinkään.

Asuntokin pitäisi ylläpitää ja jossain kohtaa pitäisi ostaa oma asunto vaikkei raha riitä edes 600 euron vuokraan kuin euroja laskemalla. Lapsikin pitäisi jossain vaiheessa yleisön pyynnöstä rutistaa maailmaan ja sen kanssa heitetäänkin hukkaan 20 vuotta. Jos ei lasta tee, sitä stressaa 35 vuotiaana ilman miestä että oliko valinta sittenkään oikea.

Mitäs muita elämän ikuisia murheenaiheita ihmisellä on? Masentavaa.