Hei. Mulla on jo kauan ollu suunnitelmissa, että muuttaisin peruskoulun jälkeen pois kotoo. Oon siis vielä kasiluokalla, mutta haluan suunnitella kaiken valmiiks. Eihän siihen oo ku jotain vuosi että muuttaisin. En pysty asumaam enää kauaa kotona. Sekin tuntuu kauheelta et joutuisin vielä vuoden asumaan tääl. Mulla ei oo hyvä olo kotona. En saa omaa rauhaa jota tarvisin paljon. Vanhemmat oottaa multa koulusta hyviä arvosanoja ja samalla mun pitäs jaksaa tehä kotona kaikki hommat. Saan myös koko ajan kuulla kuin laiska paska oon. Oon kuulema myös itsekäs, koska en aina pysty siivoamaan. Eikä ne myöskään luota muhun, vaikka en oo tehny mitään mikä vois pettää niiden luottamuksen. En muista millon oon kuullu et äiti tai iskä sanois et ne välittäis musta tai että ne rakastais mua. Enkä muista milloin oon viimeksi kuullu sanan "kiitos" kun oon tehny esim. ruokaa tai siivonnu. Mulla ei muutenkaa mee mitenkää erityisen hyvin. Käyn psykologilla mut ei siitä oo ollu mitää apua. Mulla on siis masennus. Porukat kyllä tietää siitä, mutta silti ne kohtelee mua ihan samallain. Mun pitäs jaksaa tehä kaikki hommat ja koulujutut, vaikka pääsen just ja just sängystä ylös.Sairaanaki kuulema tehään kaikki hommat. Joka päivä mun elämässä on selviytymistä. En muista millon viimeksi oisim ollu onnellinen. Koulukaa ei mee nykyään enää nii hyvin. Ois helpompaa jos kotona zempattas tai ees jotenki tuettas, mutta ei. Mua ahistaa hirveesti olla kotona. En saa olla ees oma itteni. Vähänkää meikkiä naamassa nii saan kuulla kuin ruma oon. Joka ikinen ilta itken itteni uneen (jos saan sen unen). Mietin monesti että mitä mussa voi olla vikana, että mun vanhemmat ei ees hyväksy mua. Ja sain myös kuulla mun syömisestä. Söin kuulema hirveesti ja liikuin vähän. Vaikka liikuin paljon. Kävin siis salilla ja lenkillä ja pelasin futista. Siitä sit alko syömisongelmatki. Kavereittenkaa kans ei oo menny mitenkää hyvin. Oon tajunnu et yli puoletkaa mun kavereista ei oo mun oikeit kavereita. Ja oon siitä ilonen et tajusin sen. Nyt mulla on pari hyvää ystävää ja se riittää mulle. Mutta nii siis siihem muuttamiseen. Toivon että nyt ymmärtäisitte paremmin miks haluan muuttaa pois. En ikinä tulis kotona parantuu masennuksesta ja saisin vihdoin olla oma itteni. Oon valmis tekee ihan mitä vaan et voin muuttaa. Muuttaisin mun yhen hyvän kaverinkans ouluun kaksioon. Mutta mietin hirveesti, että mistä saan rahaa tai töitä? Miten työ onnistuis koulun ohella? Tuleeko hirveen kalliiksi asua kaksiossa? Pitäskö vanhempien maksaa mulle mitään vai pitääkö mun tienata kaikki itse? Saanko mitään tukea? Oisin kiitollinen jos joku auttaisi🙏 (pahoittelen kirjoitus virheitä)