Mä ymmärrän negatiivisen kuvan ja ennakkoluulot jos on kyse joistain tosi tiukoista ja tuomitsevista ääriuskovaisista ketkä noudattaa orjallisesti vanhanaikaisia sääntöjä ja tuputtaa niitä muillekkin.
Mutta jos joku yksinkertaisesti kertoo uskovansa Jumalaan tai olevansa uskossa niin miksi siihen suhtaudutaan aina niin negatiivisella ja jopa vihamielisellä asenteella? Aina jonkun on pakko tulla heittämään jotain ''joo siis mäkin uskon keijuihin ja merenneitoihin!1 xD'' läppää tai tulla pätemään jostain evoluutiosta ja siitä kuinka naiivi ja typerä idiootti tämä uskova on.
Mä itse en tulkitse kaikkia raamatun kertomuksia mitenkään kirjaimellisesti, vaan uskon niiden olevan enemmänkin vertauskuvia, kun ottaa huomioon senkin miten vanhaa tekstiä se on joten en kaipaa teidän tuputustanne siitä miten päästäkeksittyä paskaa raamatun kertomukset TEIDÄN mielestänne ovat.
Se on mulle ihan fine jos joku on vaikka ateisti, enkä mä tuputa niille mun näkemyksiä tai uskoa, joten miksi et sinäkin voisi kunnioittaa minun oikeutta uskoa siihen mihin haluan? Musta on myös aika teennäistä miten JOTKUT ateistit perustelee ''vihansa'' sillä että ''vituttaa kun uskovaiset tuputtaa uskoaan muille'', mutta mitä sinä itse teet kun pädet evoluutiosta ja tuputat niitä omia näkemyksiäsi? Niinpä niin, before you point fingers make sure your hands are clean.
Olen pistänyt merkille että aina kun usko on keskeisempi osa mun elämää ja koen olevani ''lähempänä'' Jumalaa, niin mä olen paljon positiivisempi ja onnellisempi ihminen. Mä myös suhtaudun asioihin paljon avarakatseisemmin ja koen mieleni olevan paljon avoimempi. Mä saan rukoilusta paljon voimaa ja usko saa mut yrittämään olemaan parempi ihminen ja rakastamaan myös ''vihollisiani''. Mutta aina sillon kun usko jää hieman taka-alalle niin mä olen paaaljon negatiivisempi, itsekäs ja muutenkin suhtaudun kaikkeen pessimistisesti ja olen sellanen masentunut.
Usko on muutenkin saanut mua avaamaan silmiäni siinä mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja olemaan välittämättä muiden mielipiteistä niin paljon, joten kertokaa ihmeessä että miksi se Jumalaan uskominen on niiiin kamala asia jos se kerta vaikuttaa minuunkin näin positiivisesti, oli se sinusta sitten paskaa taikka ei?