Siis joo häpeän känni-iltoja ja sitä että tanssin ympärikännissä pöydällä, tai että sanoin jotain oikeasti noloa. Mutta nykyään olen ruvennut häpeämään ihan KAIKKEA.
Siis sitä että puhun edes töissä kenellekkään, pelkään että sanoinkin taas jotain tosi tyhmää ja mitä toi nyt ajattelee.
Sanoin perjantaina yhdelle työntekijälle että pidä hyvä loma ja älä juo liikaa (ilmoitti aikasemmin ottavansa kaljaa) ja aloin miettimään että ei olis taas pitäny avata suuta ja miksi sanoin nooin ajatteleeko se että luulen et se on alkoholisti ja huuhhuh.
Tai jos sanon vaan moi tai huomenta jollekkin häpeän sitä myöhemmin. Miksi saan kaikesta tälläsen tunteen :( en ole ujo, vaan kaikki nää ajatukset tulle sitten illalla. Niit ei tule jos en oo oikeastaan puhunut kenellekkään tai käynyt missään.
Onko tää huonoa itsetuntoa vai jonkinlaista suomalaisjuroutta. Olisi kiva jos ei tarvii aina tuntea siltä että häpeän itteeni vaikka en olis sanonut mitään noloa. varmaan tulen häpeämään tätä kirjoitustakin :D