juu elikkäs oon yleisesti empaattinen ihminen ja plaaaplaaplaa tunnen kaikenlaisia tunteita ilosta vihaan jne jne jne mutta en muista millon viimeks oon tunteny surua. Aloin miettii tätä jonkin aikaa sit ja tajusin, että yleensä jos itken (mikä on HYVIN harvoin), itken tyyliin turhautumisesta, ahdistuneisuudesta tai vihasta. Saatan tuntea masennusta mutten surua. Vaikutan kuulemma ulospäin muutenkin kylmältä. (klassinen hyvin paha resting bitch face) Tää mielikuva kuitenkin ilmeisesti murenee ku muhun tutustuu.

Häiritsee vaan nyt tosi paljon ajatus siitä, etten oikeasti osaa tuntee surua. Tai niinku kuulostaa jotenki häiriintyneeltä ja siltä että oon jotenki viallinen. Koska kun tarkotan, etten tunne koskaan surua, meinaan, että viimeisen esim. kolmen vuoden sisällä muistan tunteneeni surua ehkä kerran tai kaks. Jos sitäkään. Sen muistan, että jotku leffat on kyllä tainnu lisäks aiheuttaa mussa surua. Mutta muuten.

En osaa tehä tälle mitään ja häiritsee hitosti, ja ei, en ole masentunut, ja ei, elämäni ei oo vaan ruusuilla tanssimista. Jos joku jostain syystä samaistuu tai haluu keittiöpsykologisoida jotai hauskoja teorioita ni siitä vaan, antaa tulla.