Semmostaseon29.7.2018 21:11
1/6
Mikä mussa on vikana :(

Koko juttu alkoi siitä kun mä pääsin peruskoulusta. Mietin et voisin alottaa ammattikoulun ja muuttaa yksin asuntolaan. Vanhemmille se ei tietenkään käynyt. Äiti sanoi että oon liian lapsi muuttamaan yksin ja etten pärjäisi. Omasta mielestä pärjäisi, koska osaan tehdä ruokaa, siivota ja tehdä kotitöitä yms. En tiedä minkä takia äiti ei halunnut mua sinne päästää, eikä iskäkään. Mulla oli menny kaverisuhteita poikki just 9. luokalla ja se oli yks syy siihen miks halusin muuttaa pois kotikaupungistani. Se ei kuitenkaan ollut ainut syy. Olin löytäny ammatin, joka kiinnostaa mua ja opiskelupaikkakaan ei olisi ollut hirveän kaukana kotikaupungistani. Kuitenkin päädyin sitten jäämään lukioon kotikaupunkiin, vaikka se ei ollut musta paras idea. Olin kyllä miettinyt lukiota, mutta en oo ikinä tykännyt paljoa lukemisesta. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan ja oon selvinnyt mun ensimmäisestä vuodesta lukiossa. Seuraava vuosi alkaa kuitenkin uudessa lukiossa, koska vaihdan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Painavin syy tähän on siis se, ettei mulla oo yhtään kavereita mun kotikaupungissa ja en muutenkaan jaksa mun vanhempia. Äiti sanoi muutama kuukausi sitten kun mun sisko sanoi ääneen, että mä en oo syönyt vielä, että "ainakaan se ei vielä oksenna"...siis mitä? En siis ollut syönyt muutamaan tuntiin ku ei vaan yksinkertaisesti ollut nälkä. Mulla tuli niin paha mieli siitä kun äiti ajattelee niin, että onneks en vielä oksenna. Se siis näköjään aattelee et mulla on joku syömishäiriö tai jotain. Ei mulla oo siis ikinä ollu mitään ongelmaa syömisen kans tai mitää et en tiiä mistä se on sen keksinyt. Tänään äiti sano mun siskolle ku mun sisko valitti et mun henki haisee et "onneks sentään haisee ettei oo kuollut" tätä en kyllä ymmärrä vieläkään, koska olin vaan mun huoneessa ja katoin netfixiä ihan normaalisti, että miten se kuvittelee et voisin olla kuollut? :( sori tää spämmi mut oon niin turhautunu tähän kaikkeen enkä pysty pitään tätä kaikkeen mun sisällä. On niin paha mieli enkä tiiä mikä mussa on aikana, että mun äiti voi ajatella ja sanoa jotain noin kauheeta.