ennen ahdisti ajatus et joku rakastaa mua koska aattelin et en taho et kukaan rakastaa mua koska suunnitelin itsemurhaa ja vaan en halunnu et kukaan välittää musta yhtää ja oli ehkä ahdistavinta mitä mulle pysty sanoo et oon tärkee tai et rakastan sua tai välitän susta.
Nyt ahistaa ajatus et mun vanhempien välillä ei ole rakkautta. Ja että en osaa pyyteettömästi rakastaa mun isää, vaikka ei välttämättä tarviskaan mut haluaisin koska se on mun isä