Valmistun tänä keväänä koulusta 3.6. Kuulinkin sitten tänään, että vanhemmat menevät ulkomaille pitämään hääpäiväänsä. Pikkusisko taas on koulussa (juhlat 4.6.), samoin isosisko toisella paikkakunnalla myös (juhlat 3.6, mutta poikaystävä katsomassa).
Olisin toivonut, että kun on valmistujaisjuhlat koulussa, äitini olisi katsomassa minua penkeiltä hymy suin. Nähdäkseen kuinka ylpeä hän voisi minusta olla.

Mutta.. menevätkin ulkomaille juuri tuolloin 3.6. En tiedä voinko ajatella meneväni enää juhliin, kun kukaan ei ole katsomassa. Tämä olisi ollut hyvin tärkeää minulle. Silloin tuntuisi, etten opiskellut ammattia turhaan ja että tuon perheelleni kunniaa. Nyt tunnen toisinpäin. Tuntuu, että perhe häpeää minua. Kukaan ei halua nähdä, kun valmistun. Miksi juuri silloin? Oi, miksi?!

Tuntuu, että jään ihan yksin. Kun juhlat loppuu, ketä halata ilosta? Kenelle sanoa, että minä tein sen! Nähdä ilonkyyneleet? Nähdä sen erilaisen hymyn kuin kaverin huulilta.

Olenko yksin?