Otin valinnaiseksi ilmaisutaidon ja sitä on nyt ollut viime syksystä saakka. Aluksi se oli todella kamalaa, en tuntenut kaikkia, uusi ryhmä, uusi tilanne ja joidenkin ryhmäläisten kanssa on ollut pieniä ongelmia. Ovat siis käyttäytyneet mua kohtaan ilkeästi ja pientä kiusaamista oli myös havaittavissa. Olin silloin tosi helpottunut, kun tunnit loppuivat ja laskin aina minuutteja kauanko tämä vielä kestää. Oon myös aina ollut ujo ja syksyllä aattelin vaan että kyllä tämä tästä, reipastuisin yms. No nyt musta tuntuu, että kaikki muut on tosi rohkeita tunneilla ja uskaltaa enemmän kuin syksyllä, ollaanhan me tutustuttu ja yhteishenki on tosi hyvä, mutta mä uskallan vaan heittäytyä, kun opettaja ei ole näkemässä. Välillä tehdään pieniä näytelmiä ja opettaja ei ole katsomassa, kun harjoitellaan silloin uskallan todella paljon enemmän. Ajattelin ettei tämä voi opettajasta johtua, hän on oikeasti todella mukava, rohkaisee ja ymmärtää. Mutta mulla on aina kummitellut takaraivossa että opettajat on kuin jumalia. Niitä pitää kuunnella, ei saa olla eri mieltä, saa puhua vain jos pyytää luvan yms. Nää ajattelutavat on oikeasti todella tyhmiä, mutta en oo vaan päässy yli niistä. En siis uskalla tehä juuri mitään ilmaisutaidossa, koska pelkään mitä opettaja sanoo tai ajattelee. Tämähän näkyi numerossa, sillä tyydyttävä tuli enkä ihmettele yhtään. Haluisin päästä eroon tästä ajattelutavasta ja haluisin uskaltaa enemmän tunneilla.