Joo eli sain taas eilen illalla semmoisen itkukohtauksen...Kaikki alkoi siitä kun istuin äidin kanssa keittiössä tekemässä voileipiä huomiselle töihin ja äiti sanoi että: Pitää säästää tota lauantaimakkaraa että teillä on täällä huomenna jotain syötävää...Joo tiiän kuulostaa naurettavalta mutta mulle on tapahtunut näin ennenkin...

Mua alkaa itkettää ja ahdistaa kun tiiän että meiän kämppä on ihan sekanen kun äiti käy päivisin töissä eikä se jaksa kotona alkaa siivota ja muutenkin tulee semmoinen olo et se on tehny kaiken mun eteen mutta mä oon van tämmönen surkea siivelläeläjä...Ja sit menin mun huoneeseen ja nään kaiken mitä se on mulle ostanu,kaikki vaatteet ja huonekalut ja kaikki ja silti meillä on kämppä ihan paskana jne...

Oon kerran saanu myös semmosen kohtauksen et heittelin tavaroita ja siivosin niinku joku raivotautinen ja kannoin puolet mun tavaroista mun huoneesta ulos ja sit vaan lyyhistyin lattialle ja makasin vaan mun matolla koristetyyny kainalossa ja toivon nukahtavani...

Pitäiskö mun käydä jossain terkkarilla ku koulut alkaa ja onko tähän samaistuvia? Haluisin myös tietää et mikskä te tätä sanoisitte ja kannattaisko mun hankkia jotain masennus/paniikkihäiriölääkkeitä?