Oon pitkään tutkiskellu omaa persoonaa ja sitä kuka mä olen ja nyt hiljattain oon havahtunu siihen et luotan LIIKAA omiin tunteisiin. Oon tosi intuitiivinen ihminen, aistin herkästi muiden ihmisten tunteet ja saatan usein arvata mitä tulee tapahtumaan.

Mun ongelmaksi on muodostunut tää nimenomainen intuitiivisuus. Oon huomannu luottavani siihen liikaa, jolloin mun todellisuudentaju heikkenee niin, että saatan herkästi alkaa ajattelemaan, että mun omat ajatukset tai mielipiteet on todellisuutta.

Tää on tuottanu mulle itelleni ongelmia. Oon ajatellu että joku on ihastunu minuun (ilman mitään perusteluja) ja oon ajatellu et meidän välillä olis jotai sanattomii sopimuksia. Jälkeenpäin, voitte vaan arvata, oon saanu pettyy ja pahasti.

Toisena esimerkkinä, saatan tavata kiinnostavan henkilön, ja vaikkei se antais mulle minkäänlaista huomioo, ei mitää erityisempää hymyä tai katseita, mitään, nii saatan aattella et sekin pitää minua kiinnostavana ja kohta etsii mut käsiinsä.

Saattaa kuulostaa siltä, et mun itsetunto on taivaissa mut ei se sitä oo. Mun itsetunto on kyllä aikalailla normaali, ehkä viimeaikoina ollu vähän heikko, ja toinen osa musta ihmetteleekin, miten edes voin ajatella, et joku jota pidän kiinnostavana, ajattelis musta samoin. Taidan vaan eka leikkiä ajatuksilla ja sit vaan leikin niillä vähän liikaa.

Ihan totta, tää on tosi järjetöntä ja nolostuttaa ja ahdistaa mua. Haluisin päästä tästä liiasta intuitioon luottamisesta eroon! Eikai tätä voi liittää mihinkään psykiatrisiin sairauksiin? Pelkään, että joku päivä meen ihan kunnolla sekaisin enkä osaa erottaa todellisuutta omista ajatuksista.
Onko täällä muitakin joilla on tätä samaa ongelmaa?