Eli siis mä oon 14 mulla on tulevaisuuden suunnitelmat valmiina meneekö ne nyt ihan päin honkia kun mulla on todettu jännetupen krooninen tulehus ja mä en pysty elää tän kanssa mua sattuu koko ajan.
Mulle on lastat tehty käsiin mutta ei lääkäreitä kiinnosta paskan vertaa mun unelma työ mihin haluisin omis kondiittori en usko että mä pärjään sillä ammatilla pitkään ja pelottaa ihan saatanasti että joudun sairas eläkkeelle jo kolmekymppisenä enkä todellakaan haluu sitä.
Mä oon niin nuori ni lääkärit ei ota tosissaan oikeestaa ei ees mun vanhemmat vaikka joo ne on tottakai huolissaan mutta iskä on muutaman kerran sanonu et "ei noin nuorella voi olla jännetupentulehusta" ite se kyllä ymmärtää millanen se on kun sillä on sellanen ollu.
Ja mun oloa ei helpota sekään että polvet tuntuu kun lähtis alta ja henkinen terveys ei oo mikään paras kun tässä (psykologin mielestä lievän mut omasta mielestä vakavan) masennuksen kanssa saa tapella ja sitte vielä kaiken lisäks mun olkapäät on asennossa päin vittua ja niihin särkee kans koko ajan. Musta tuntuu että mun masennus pahenee tosta vitun jännetupentulehuksesta ja näistä olkapäistä.
Pliis jos joku vois auttaa mua jollain tavalla vaikka kertoo omista kokemuksistaan jännetupentulehuksen kanssa tai masennuksen kanssa tai ihan mitä vaan kiitos jo etukäteen.