Mun kaveri on käynyt usean kuukauden ajan puhumassa nuorisotyöntekijälle ja nyt se käy koulupsykologilla. Tiedän, että asia ei sinänsä mulle kuulu ja on hyvä, että hän puhuu edes jollekin.

Ollaan tunnettu tän kaverin kanssa kohta kaks vuotta ja ollaan mun mielestä aika läheisiä. Mä en oo huomannu sen käytöksessä mitään outoa, eikä mitään huolestuttavaa...

En nyt kuitenkaan tiedä miten suhtautua tähän. Hän ei ole kovin sosiaalinen, eikä hirveemmin puhu asioistaan kellekään.

Tiedän, että mun pitäis nyt vaan antaa olla ja olla onnellinen, että hän saa apua. Mua nyt kumminki vaivaa tää asia,että jos se onkin jotain vakavaa ja mä en oo tiennyt mitään.

Mitä te ajattelette tästä? Pitääkö mun olla huolissaan vai yritänkö vain sopeutua tilanteeseen?