Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Koirakissa1.8.2017 10:06
1/4
Voikohan meidän suhde vielä joskus onnistua?

Seurustelin suunnilleen puoli vuotta yhden tyypin kanssa. Erottiin noin vuos sitten, enkä ihan muista mitkä syyt siihen johti, mutta ainakin se, että mä olisin halunnut seurustella ns vakavammin ja nähdä useammin jne, kun taas hänelle kaverit oli tärkeämpiä ja niille riitti aikaa paljon enemmän kuin mulle. Ero oli molempien mielestä parempi ratkaisu. Puhuttiin kuitenkin sillon, että ehkä vielä joskus tavataan uudestaan paremmalla ajalla. Meni muutama kuukausi kun ei puhuttu mitään enkä haikaillut entiseen. Hän kyllä kysyi mua kahville, mutta en mennyt koska mulla oli juttua toisen kanssa niihin aikoihin.

Muutama kuukausi sitten mun elämässä oli paha kriisitilanne päällä, ja tää mun exä halus nähdä ja olla tukena. Nähtiin ja juteltiin monta tuntia kaikesta. Siitä parin viikon päästä nähtiin sattumalta baarissa, jonka jälkeen päädyin sen luo yöksi. Hän sanoi ikävöivänsä mua välillä ja että armeijan jälkeen voidaan mahdollisesti katsoa tilannetta uudestaan jos kumpikin on vielä sinkkuna. Nää baaritapaamiset on toistuneet useita kertoja tän jälkeen, ja päädyn aina sen luo yöksi... :D Viimeksi viime viikonloppuna nähtiin baarissa ja oltiin suht selvänä molemmat. Hän kertoi taas ikävöineensä mua ja ajatelleensa mua armeijassa välillä. Jos oon ollut niillä yötä, niin vielä aamullakin hän haluaa makoilla sängyssä ja pussailla jne..

Tiedän että hän ei ole sitä tyyppiä joka haluaa vaan pillua. Sitä saisi kyllä muualtakin :D hänellä on paha sitoutumiskammo, joka on aivan ymmärrettävää tietyistä syistä. Hän ei tiedä pääseekö ikinä eroon siitä tai pystyykö ikinä olemaan suhteessa kenenkään kanssa. Hänellä on vielä lähes vuosi armeijaa jäljellä, enkä tiedä onko sen jälkeen mikään muuttunut. Hän aivan selvästi välittää musta edelleen tosi paljon, kuten minäkin hänestä. Elän kuitenkin omaa elämää enkä pelkästään odota hänen kotiutumistaan tai suhdetta jota ei välttämättä koskaan tule.

En ole koskaan tavannut ketään muuta jonka kanssa olis niin hauskaa. Melkeen itkettää kun muistelen aikaa jolloin vasta tutustuttiin, kun olin niin ihastunut :D en tiedä miten tässä pitäis edetä... Voisin kyllä odottaa sitä vaikka maailman tappiin asti ja yrittää ymmärtää sen sitoutumiskammoa. Pitäiskö odottaa ja kysyä vasta pitkän ajan päästä armeijan jälkeen sitä johonkin kahville tms juttelemaan selvinpäin D: kyllä mulle riittää sekin että nähdään kännissä välillä, tyyliin kerran kuussa, mutta kun tää on jotenkin epäselvä tilanne..