mysteerinen23.4.2017 17:01
1/8
Poikaystävä ei tiedä haluaako jatkaa kanssani

Ollaan päälle parikymppisiä. Ollaan oltu yhdessä 3 vuotta, ennen sitä tunnettu jo about 4 vuotta. Olemme kihloissa ja asumme yhdessä. Suhteemme alkutaival oli todella vaikeaa, paljon pahoja riitoja, mustasukkaisuutta. Nyt olemme päässeet niistä yli ja mielestäni meillä on mennyt todella hyvin. Tasaisesti, arkisesti ja aikaa on ollut toisillemme hyvin vähän. Mutta silti hyvin. Yhteinen aika on ollut hyvää. Tai niin mä luulin.

Poikaystäväni ilmoitti vain yhtäkkiä ettei tiedä haluaako enää olla kanssani. Syyksi hän ilmoitti negatiivisuuteni ja tyylini puhua toista ihmisistä. Poikaystäväni on myös todella paljon poissa kotoa. Vietän usein sen ajan yksin ollessani vain kyttäämällä sitä, koska poikaystäväni tulee kotiin ja kuinka paljon myöhässä. Hyvä jälkikäteen sanoa, että miksi en käyttänyt sitä aikaa omiin harrastuksiini ja antanut hänen rauhassa olla omiensa parissa...

Viime keväänä oli sama keskustelu. Silloin päätimme jatkaa. Ja silloin sovimme, että jos hänelle tulee vielä pahoja ajatuksia, hän kertoo niistä heti. No, eipä kertonut ja taas asiat kasautuivat tähän pisteeseen.

Tänään puhuimme paljon asioista, erosta, muistelimme menneitä. Itkimme yhdessä todella lohduttomasti ja kerroimme toisillemme kuinka paljon aika eron jälkeen pelottaa ja miten toimia, kun kohtaa toisen tai mahdollisesti toisen uuden kumppanin. Molemmista ajatus tuntui vaikealta. Jaoimme tavaroita, kerroimme että tulee ikävä. Hän painotti, että rakastaa mua edelleen pohjattomasti, mutta uskoo että tekee minut onnettomaksi. Ja tietty se mun negatiivisuus. Lohdutimme toinen toisiamme, itkimme toistemme sylissä, silitimme, suutelimme ja lopuksi harrastimme todella hyvää seksiä.

Sen jälkeen puhuimme vielä erosta ja pidimme toisiamme hyvänä. Hän kertoi, että hänen olonsa huojentui kun pystyi puhumaan asioista. Hän alkoi miettimään teemmekö todella ison virheen ja onko tämä nyt sittenkään oikea ratkaisu.

Mä en tiedä, en pysty ajattelemaan, mun ajatukset on solmussa. Haluan olla hänen kanssaan, toisaalta haluan että hän on onnellinen, vaikka sitten jonkun muun kanssa. Ja haluanko mä itse joka kevät, kun hänelle iskee kevätmasennus, stressata ja elää epävarmuudessa saman asian tiimoilta? Tai haluanko olla ihmisen kanssa, joka ei tiedä haluaako olla mun kanssa? En käsitä tätä itsekään.

Mitä mieltä te olette? Tarvitsen tukea, neuvoja, kokemuksia ja tsemppiä. Erotakko, ollakko yhdessä, vai kenties pitää taukoa?