Ihmissuhteet
käärmeenripuli8.4.2018 14:44
1/13
Poikakaveri "mustasukkainen" harrastuksesta

Tilanne lyhykäisyydessään siis se, että olen erittäin omistautunut ratsastusharrastukselleni. Kyllä, se vie erittäin paljon aikaa pojalta, sillä harrastan tavoitteellisesti. Poikkiskin ratsastaa, joten käydään yhdessä talleilla jne. Häntä kuitenkin kuulemma harmittaa, kun keskityn tallilla vain hevosiin ja tuntee olonsa ulkopuoliseksi ja jopa "mustasukkaiseksi" hevosille.

Olen sanonut hänelle 3829292 kertaa, että hevoset on elämäntapani, se on joko mä ja addiktioni heppoihin tai ei mitään. Hän saa lähteä, jos ei jaksa sitä, mutta aina keskustelu päättyy että hän jaksaa kyllä, on hienoa että oon niin omistautunut asialle jne jne.

Kuitenkin eilen mua vähän rupesi nyppimään, kun tallilla ollessa hän rupesi mököttämään. Syynä se, että keskityn hevosiin niin paljon, etten puhu hänelle. Kaikki muu aika me kyllä puhutaan. Mua harmittaa tää tilanne hirveesti itteekin, koska tiedän että harrastukseni vie paljon aikaa häneltä. Ja tiedän miten pahalta se varmaan hänestä tuntuu, kun ratsastus on elämäni ykkösjuttu. Mä vaan en voi "hillitä itseäni", kun se on rakas harrastukseni ollut kersasta asti. Mikään ei tarjoa mulle lohtua niin paljon kun rauhallisesti huokaileva heppa.