Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Pikkuseepra_14.4.2018 6:14
1/4
Miten selvitä erosta

Aikasemmin tänne oon kirjotellu siitä, että poikaystäväni on käyttäytyny etäisesti ja kylmästi mua kohtaan. Eilen sitten kysyin, että mistä kiikastaa ja vastauksena sain, että ollaan varmaan molemmat huomattu että tää ei toimi. Mun mielestä toimi, kunnes poikaystävä yhtäkkiä muuttui etäiseksi ja kylmäksi, ei ollut mitään suuria ongelmia eikä juuri riitojakaan. Kysyin sitten vähän tarkemmin, että mitä meinaa sillä että ei toimi, mistä se voisi johtua jne.. hän jätti tylysti viestillä ei halunnut nähdä koska ei nähnyt mitään järkeä näkemisessä, sillä se sattuisi molempia vain enemmän.

Myöhemmin kuitenkin laittoi pitkän viestin, jossa pyysi anteeksi aikaisempaa tylyä käytöstä, sitä kuinka ei ole huomioinut minua tarpeeksi enää viikkoihin ja ”juossut karkuun” aina kun olen pyytänyt häntä näkemään. Kertoi rakastavansa ja tarkoittaneensa kaikkea mitä on minulle aikaisemmin sanonut mutta ei ilmeisesti tarkoita enään. (Että selviäisimme kaikesta yhdessä jne.) Sanoi poteneensa huonoa omatuntoa siitä, kuinka on mua kohdellut ja vaikutti aidosti olevansa pahoillaan. Sanoi myös, että näkeminen ja keskusteleminen kasvotusten onnistuu kyllä, mutta hän haluaisi hoitaa asian mahdollisimman kivuttomasti ja sopuisasti. Hän myös sanoi että persoonamme ovat pahassa ristiriidassa. En ajatellut, että meidän täytyisi olla ihmisinä samalaisia, meissä kuitenkin samoja piirteitä kuten temperamentisuus ja ujous. Molemmilla tavoitteena menestyä työelämässä ja elämässä ylipäätään. Meissä on kylläkin se ero, että hän viettää oikeastaan koko ajan aikaa kavereiden kanssa, viihdyn itse enemmän yksin, toki kuitenkin kavereita nään suht usein. Toisiamme näimme nykyään enää 1 max 2 kertaa viikossa.

En usko, että hänellä ketään toista on ja kielsi myös sen. En tiedä eikö vain ole parisuhde ihminen tai tiedä miten olla parisuhteessa, hän kuitenkin päälle 20 ja kyseessä oli ensimmäinen suhde.

Jännityksellä ja pelolla odotan, että mitä tästä päivästä tulee jos ja kun vielä tapaamme. Olen aivan rikki ja väsynyt. Nukkunut muutenkin koko viikon huonosti ja murehtinut hänen takiaan ja viime yönä en saanut unta kuin pari tuntia kun koko ilta ja yö meni itkiessä ja murehtiessa, hyvien muistojen miettimisessä, siitä mitä olemme keskustelleet ja mitä olimme suunnitellet kesäksi. Se sattuu varmaan eniten, että olin miettinyt mm. kesää jo paljon, suunnitelmat ei toteudukaan niin kuin olin päässäni miettinyt. Olen osannut jollain tavalla valmistautua tähän eroon hänen etäisyyden takia, mutta silti tuntuu että tämä tuli aivan puskan takaa, sillä ainoa asia mitä häneltä pyysin on rehellisyys ja tunteista puhuminen suoraan.

En tiedä miten selvitä tästä, rakastan häntä kuitenkin vielä todennäköisesti pitkän aikaa ja ikävä on koko ajan suuri.. tuntuu, että aikakaan ei voi auttaa, mutta kai se tästä. Viimisimmästä ”kunnon” suhteesta useampi vuosi, ero oli silloinkin raskas ja ylitsepääseminen kesti todella kauan, johtuen ehkä siitä että kävimme samaa koulua ja näimme jatkuvasti. Jostain syystä toivoisin nyt, että voisin nähdä poikaystävääni päivittäin, ettei ikävä olisi niin suuri..

Ystäviä ei ole montaa, mutta ne ketkä minulla on, ovat korvaamattomia ja kuunnelleet minua. Silti tuntuu että edes puhuminen ei auta enää.

Kai se on tänään vain tajuttava kun näemme, että se oli nyt sitten tässä, en voi enää kutsua häntä rakkaakseni tai poikaystäväkseni, vaikka olisin valmis tekemään kaikkeni että saisin hänet takaisin.

Oli pakko päästä purkaa ajatuksia ja kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti..