Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

SininenUni3.6.2017 20:07
1/11
Mitä teen? Akuutti itsetuhoisuus, ei varaa soittaa kriisipuhelimeen eikä apua mistään... Vertaistukea, juttuseuraa?

Tein uuden käyttäjän koska ei huvita bustautua varsinaisella.

Oon viimeks ollu näin pohjalla syksyllä 2013 kun yritin itsemurhaa, melkein onnistuen. Teholla 2 viikkoa. Mun koko lapsuus ja nuoruus oli täynnä fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Ja kun pääsin parempiin oloihin niin sain tarpeeksi voimaa ja rohkeutta tappaa itseni. (Tosi yleinen ilmiö, look it up jos et usko.)

Sitten menikin aika kauan ihan hyvin. En nyt jaksa selittää miksi/miten asiat paranivat mutta halusin taas elää ja suunnitella tulevaisuutta. Mutta nyt, tänä iltana mä aloin taas haaveilla itseni tappamisesta koska tapahtui asia X. Ajatus kuolemasta ei tavallaan pelota mua, mutta tiedän että mä voin nousta täältä vielä. Järki sanoo että kyllä tää tästä, sydän sanoo että tällanen kipu ei katoa ikinä. En halua elää tällasen tuskan kanssa. Mun elämästä on kadonnu se pieni toivon häivähdys joka mulla niin kauan oli.

Kauheinta tässä on se, että mulla on tosi tyyni ja rauhallinen olo. Juuri sellainen kuin itsemurhayritykseni aikaan. Nimenomaan ei pelota.

Melkein huvittais soittaa 112 ja pyytää että ne tulee hakemaan johonkin suljetulle. Mutta en "kehtaa"? Koen että musta on vaan vaivaa.

Muita samojen asioiden kanssa kamppailevia? Juttuseuraa? Kenenkään velvollisuus ei ole auttaa mua, enkä aiokkaan heittää mun koko olemassaoloa jonkun harteille. Voitais puhua molemminpuolisista ongelmista, tai vaikka kesästä ja elämästä. Tai kissoista. Kissat on aina kivoja. Mun kisut pitää mut vielä hengissä, kukaan ei voi pitää niin hyvää huolta mun rakkaista karvapörreistä tai rakastaa niitä kuten minä.

Menisin muuten ulos käveleen ja miettiin elämää mutta pelkään että joku känninen raiskaa mut. Ihanaa.

Mulla ei ole somea, mutta voin tehä KIKin tmv.

Enpäs nyt kyllä ollenkaan miettinyt tätä tai ajatellut mitään.