warped17.7.2017 13:23
1/5
Miehen ristiriitainen käytös

Mietiskelin että viitsinkö tehdä keskustelun tästä aiheesta kun tästä kertomuksesta tuttujen on niin helppo tunnistella jos tänne sattuvat, mutta no katsotaan nyt mitä mieltä olette tästä. :D

Eli tosiaan tapasimme miehen kanssa ensimmäistä kertaa yli vuosi sitten. Olin juuri muuttanut asumaan tännepäin, en tuntenut vielä ketää ja tämä mies tuli vain yhtäkkiä esittäytymään mun hengatessa joidenkin randomeiden kanssa ja piti mulle sitten seuraa koko illan eikä yrittänyt mitään, kun kerroin seurustelevani. Tämän illan jälkeen mies alkoi kutsumaan mua viikottain kavereittensa kanssa baariin ja muistuttelin miestä, että muistaahan että haluan sitten olla vaan kavereita.

No lopulta homma kuitenkin sitten ajautui siihen, että eräänä iltana kun olimme molemmat melkoisen kännissä mies yritti pussata ja jostain tuntemattomasta syystä sitten vastasin pusuun. Seuraavana päivänä kadutti hirveästi ja kerrroin asiasta poikaystävälle, joka halusi sitten ymmärrettävästi erota. Surin tuota sitten jonkin aikaa ja olin vihainen itselleni sekä tälle miehelle siitä, että hän oli mulle vakuutellut että voisimme olla vain kavereita mutta ilmeisesti hän oli kuitenkin sitten koko tuttavuuden ajan muuta yrittänyt. Jos tämä nyt käy yhtään järkeen.

Jatkoin kuitenkin tuon miehen ja hänen kavereidensa kanssa hengailua, koska en ketään muuta täältä silloin vielä tuntenut. Aika nopeasti pääsin yli eron suurimmasta surusta ja lepyin miehelle. Suhde eksän kanssa oli lyhyt ja näin jälkeenpäin ajateltuna parempi ettei pidempään jatkunutkaan, vaikka eron olisi voinutkin paremmin hoitaa. Homma sitten ajautui siihen että aloimme säätämään/tapailemaan tuon miehen kanssa, lähinnä siis käytiin yhdessä baareissa ja syömässä ja joskus tavattiin ihan vaan mun luona. (Miehen kotona en ole ikinä käynyt koska täällä maassa on sellainen ihana käytäntö että vanhempien luona on normaalia asua noin 30-vuotiaaksi astikin.)

Pari kertaa sitten kävi niin, että kun tuo mies ei ollut paikalla niin hänen hyvät kaverinsa olivat heti mun kimpussa iskemässä. Kerroin tästä miehelle ja tämän jälkeen hän ei sitten enää ikinä kutsunut mua kavereittensa kanssa baari-iltoihin. Nähtiin enää vain aina kahdestaan ja mua alkoi ärsyttä se, etten ollut enää tervetullut mihinkään muihin illanviettoihin + muutenkin koko säätö alkoi kyllästyttää, en ollut tuossa vaiheessa kiinnostunut mistään vakavasta ja pidin miehestä mutta ajattelin en ollut erityisen ihastunut. Elikkä juttu vähän niinkuin sitten kuihtui kasaan, emmekä olleet enää yhteyksissä. Yhteensä näissä kaikissa edellä mainituissa tapahtumissa meni ehkä joku 3-4 kk.

Tämän jälkeen tapasimme sitten parin kuukauden päästä sattumalta baarissa, mies oli ihan innoissaan mut nähdessään ja päädyimme sitten taas säätämään. Siinä kännihuuruissa tuli sitten mieleen sellainen ajatus, että itseasiassa taidan sittenkin olla ihastunut tähän mieheen. Mies sanoi että viestitellään sitten seuraavana päivänä, mutta hänestä ei sitten kuulunut mitään ja itsekin ajattelin että nuo ihastuksen tunteet olivat vain joku typerä viinanhuuruinen ohimenevä ajatus, joten annoin asian olla.

Tämän jälkeen sitten kului noin 10 kk, emme nähneet kertaakaan emmekä olleet missään yhteyksissä ja seurustelinkin jo lyhyesti tuossa välissä. Tapasimme sitten taas pitkästä aikaa sattumalta missäpä muuallakaan kuin baarissa. Mies oli ihan hämmenyksissään kun mua ei ollut näkynyt missään aikoihin ja selitti että hänellä on ollut ikävä mua ja ei ollut kuulemma ollut yhteyksissä, koska ajatteli että ei mua enää kiinnosta ja olisin itse yhteyksissä jos mua kiinnostaisi. Päädyimme sitten heti siellä baarissa jo pussailemaan ja siitä sitten jatkoille ja tajusin, että taidanpa sittenkin olla ihastunut häneen.

Tuosta on nyt pari kuukautta ja olemme sen jälkeen sitten nähneet noin viisi kertaa. Ja kaiken tämän tarinoinnin jälkeen pääsemme nyt vihdoinkin siihen, mikä tässä on ristiritaista. Eli aina kun näemme, mies vaikuttaa ihan selvästi kiinnostuneelta, hän on muun muassa ihan stresseissään siitä mihin veisi mut treffeille, haluaa kävellä käsi kädessä kaupungilla, tällä kertaa ei piilottele mua kavereiltaan ja näki jopa jo mun siskonkin joka täällä kävi vierailulla.

Mutta sitten tapaamisten välilä miehestä kuuluu tosi heikosti ja hän ei ole tähän mennessä ikinä vielä oma-aloitteisesti ehdottanut uutta tapaamista (muuta kun kerran ehdotti uutta aikaa kun joutui perumaan jo sovitun tapaamisen). Välillä hän oma-aloitteisesti kyselee mitä kuuluu, mutta sekin keskustelu kuihtuu yleensä kasaan ennen kun alkaakaan sillä miehellä saattaa mennä pahimmillaan jopa vuorokausi vastata ja jossain vaiheessa keskustelua hän yleensä sitten lopettaa vain vastaamisen jos viestissä ei ole kysymystä.

Puolivitsillä kerran vittuilin miehelle hänen vastaustahdistaan ja hän sanoi, ettei sitä kannata ottaa henkilökohtaisesti, sillä hän on vaan todella huono viesteihin vastailija ja kaikille ihan samanlainen + hän tekee paljon töitä eikä siellä töissä ilmeisesti kauheasti ole aikaa näplätä kännykkää. Tämä on ihan ymmärrettävää, itsellänikin voi joskus mennä tuntikausia vastata jos töissä on kiirettä, vaikka kokonaan vastaamatta jättääminen onkin jo tökeröä. Tähän kuitenkin kun lisää sen, ettei mies ikinä oma-aloitteisesti ehdota tapaamista/kysele milloin voisimme seuraavan kerran nähdä, niin alkaa vähän epäilyttää. Olin tuossa juuri lomamatkalla ja ennen lomaa mies selitteli kuinka ei kestä olla musta erossa kahta viikkoa ja loman aikanakin viestitteli jonkin verran ja ehdotteli että voisimme joskus käydä syömässä yhdessä kaupungissa, jossa en ole ikinät käynyt. Loman jälkeenkin kyseli että mitä mulle kuuluu ja että miten loma meni, mutta ei taaskaan ehdottanut tapaamista. Mikä hitto siinä voi olla niin vaikeaa kysyä, milloin seuraavaksi nähtäisi? :D Mitä luulette, onkohan hän vain epävarma ja ei jostain syystä kehtaa, vai eikö häntä tosiaan vain kiinnosta tarpeeksi?