mauno9925.6.2017 23:06
1/4
Kevyt avautuminen...

Musta tuntuu että mun elämä on menny päin helvettiä viimeset pari vuotta. Kaks vuotta sitten jouduin eri lukioon kuin kaikki muut kaverini enkä onnistunu saamaan kavereita vaikka yritin kyllä jutella kaikille koululaisille kamuille, mutta tuntu ettei kukaan halua jutella takaisin. Tommonen aika luonnollisesti murtaa itseluottamusta aika kovaa mutta ehkä viimesin niitti tapahtui kun sain pari kuukautta sitten pakit ihastukseltani. Oltiin tunnettu yli vuosi ja oon tykänny kokoajan siitä tosi paljon kun se on saanut mut tuntemaan itteni merkitykselliseltä kaiken ton koulusta johtuneen masennuksen takia, mutta nyt sekin ilo on ollut poissa mun elämästä. Ehkä viimesin niitti kaikkeen tähän paskaan oli se kun se kertoi olleensa ihastunut muhun, mutta luuli etten mä halua olla enempää kuin kaveri. Tuntuu hirveen rankalta enkä usko että pääsen koskaan yli tosta tytöstä, syksyllä pitäis alottaa lukion kolmas ja toivottavasti viimenen vuosi mutta en tiiä onko musta siihen, musta tuntuu kokoajan niin turhalta koska joudun olemaan yksin koulussa ja tunnen itteni häviäjäks, kun en onnistunut saamaan tyttöä joka oli joskus tykännyt musta.

Mitä te tekisitte mun asemassa? Alkaa tuntua niin turhautuneelta ja ahdistuneelta kun en tiiä yhtään mitä voin tehdä. Haluaisin sen tytön omakseni ja oisin valmis tekemään mitä tahansa saadakseni sen, mutta sekin alkaa tuntuu kokoajan vaan epätodennäkösemmältä…