Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Poika20018.3.2018 21:18
1/4
Kevät "masennus" ja ihastuminen

Moi. Oon huomannu tässä kevään edetessä, että mua jollakin tavalla masentaa koko kevät. Musta tuntuu että tää on lähtösin ihastumisesta joka tapahtu tossa joulun jälkeen eikä oo sen jälkeen laantunu, pikemminki vaan kasvanu :/ oon siis vasta lukion ykkönen ja ihastus sattuu olemaan tyttö joka on jo abiturientti, joten koen tilanteeni vähän epätoivoiseksi. Mietin ihastusta yleensä ensimmäisenä aamulla ja viimesenä illalla, se tulee mieleen jopa kesken koulupäivän (tulee mieleen vaan meidän ikäero ja se, että hän on käynyt kyseisen kurssin jo pari vuotta sitten mitä opiskelen sillä hetkellä)

Välillä tuntuu että ärsyttää koko kevät, sillä kun valo lisääntyy niin tulee mieleen vaan kuinka lapanen ja aikaansaamaton ihminen sitä on, kun ei saa asioille tehtyä mitään. Tää tyttö nyt ei oo mitenkään semmoinen koulun suosituin tai mitään, itseasiassa hyvinkin rauhallinen ja liikkuu usein yksin koulun käytävillä (välillä myös vuotta nuoremman siskonsa kanssa)

Oon koittanu tehdä asialle jo jotain, kysyin jossain mielenhäiriössä ihastukseni kaverilta ihastuksen snapchattia, mutta ei kuulemma itsekään käytä, joten ei tiedä asiasta. Elän vieläkin siinä uskossa että hänellä ei ole snapchattia, sen tiedän että ei ainakaan facebookkia. Aina kun meinaan tehdä asian eteen jotain, niin alan miettiä sitä ikäeroa ja kuinka junnuna hän minua pitäisi, jos alkaisin jotain yrittämään. Tuntuu aika hurjalta että hän valmistuu tänä keväänä ylippilaaksi ja meikäläinen jumittaa täällä vielä ainakin sen pari vuotta, joten ikäero kuulostaa jotenkin suurelta. Ei se ikäero mulle ois mikään ongelma eikä mua kiinnosta juuri muiden mielipiteet, mutta väkisinkin sitä miettii asioita.

Hänellä ei siis ole varsinaisesti sometilejä, joten keskustelun aloittaminenkin haastavaa. Oon koittanu kalastella hänen puhelinnumeroonsa ympäri internettiä, mutta tietysti sekin on aika vaikeeta. Maksullisia numerotiedusteluja en oo vielä kokeillu, mutta mikäli saisinkin hänen numeronsa niin en tiedä yhtään mitä sanoisin "Moikka. Mitä kuuluu?" kuulostaa ihan hyvältä, mutta siihen on aika helppo vastata "Moi. Ihan hyvää" ja keskustelu jää siihen... vois hän kyllä muutenkin vähän miettiä miksi tuikutuntematon ihminen rupee hänelle tekstailemaan...

En nyt tiiä miks ees rupesin avautuun, mutta kai halusin johonkin purkaa tätä tuskaa. Tää vaan tuntuu jotenkin mahdottomalta ja ylitsepääsemättömältä, kai se on sit vaan tää ikäero joka mietityttää.