Ihmissuhteet
rekisteröitymätön18.4.2018 7:15
1/9
Haaveilen omillenimuutosta avoliitosta

Nyt tuntuu pää sekoavan, jos en pääse johonkin avautuu näistä ajatuksista. Sitä painotan heti alussa, etten välttämättä halua miehestäni erota, haluaisin vain kokea yksinasumisen, kun muutin suoraan kotoa avoliittoon.

Eli. Homman nimi siis se, että monesti löydän itteni haaveilemasta omasta (vuokra)kämpästä. Ettiskelen kohtuuhintaisia yksiöitä, selailen huonekaluja ja sisustusjuttuja omaan kotiin. Mutta tosiaan asun poikaystäväni kanssa yhdessä. Muutettiin yhteen heinäkuussa 2017.

Eilen selailin taas yksiöitä ja löysin aivan ihanan, vuoden 2017 loppupuolella valmistuneen asunnon. Asunto on siis ihan uusi, pienehkön kaupungin keskustassa, sopivan kokoinen mulle eikä vuokrakaan paha oo uudesta asunnosta (752e/kk). En oo miehelle vielä ehkä uskaltanut? puhua näistä ajatuksista ja se vaivaa mua. Miten tällasesta asiasta voi puhua? Ollaan muutettu yhteen vajaa vuosi sitten ja haluan jo nyt muuttaa uudestaan, mutta vaan yksin. Suurin huoleni on myöskin, yllätys yllätys, raha. Mulla ei oo juurikaan säästöjä. Oon työtön ja saan ansiosidonnaista alle tonnin kuussa. Muita tukia en poikaystävän kanssa asuessa saa, kun hänen tulot vaikuttaa mun tukiin. Oon tehnyt laskureilla arvioita, en saa mitään tukia. Ja se ärsyttää, ku oon aina persaukinen kuun loppuun mennessä, monesti jo puolenvälin paikkeilla. AINA. Mihinkään ylimääräseen ei oikeesti ole varaa. Yksin asuessa saisin ansiosidonnaisen, toimeentulotuen ja ehkä asumistukeakin. Onko mun ajatuksissa mitään järkeä ja kannattaako mun edetä jollain tasolla näissä ajatuksissani? Onko kelasta/sossusta mahdollista saada avustusta muuttokustannuksiin, mahdolliseen takuuvuokraan, uuden asunnon ensimmäiseen vuokraan, hankintoihin (pyykkikone, se sohva, muita huonekaluja)? Mitä ehtoja noiden avustusten saantiin on?

Nää ajatukset toisaalta pelottaa, toisaalta olisin ihan innoissani muuttamassa ekaa kertaa elämässäni omaan asuntoon. Siis oon 24 enkä oo koskaan asunut yksin. Eikö se oo asia, mikä jokasen pitäis elämässään kokea? Yksinasuminen? Heitelkää ajatuksia, neuvoja, mitä nyt mieleen tulee.